Ruotsissa on puhjennut kiista siitä, onko järkevää säätää lailla hivin levittäminen rikokseksi. Ruotsin tartuntasuojalaitoksen (Smittskyddsinstitutet, SMI) pääjohtaja Ragnar Norrby kertoi Dagens Medicin -lehdessä, että hänen mielestään hiv-tartuttamisen kriminalisointi on haitallista tartuntojen ehkäisyn kannalta.
Ruotsissa on erillinen laki, joka säätää 1–10 vuoden vankeusrangaistuksen hiv-positiiviselle, jos hän ei kerro tartunnastaan seksikumppanille. Tuomio tulee, tapahtui tartunta tai ei.
Dagens Medicin -lehden artikkeli 15.10. otsikolla ”Tartuntasuojalaitos haluaa laillistaa hivin tietoisen tartuttamisen” kumpusi tilanteesta, jossa SMI kieltäytyi avustamasta poliisia kahdessa hiv-tartutustutkinnassa. Tämä oli ärsyttänyt poliisia ja oikeusviranomaisia, jotka olivat tottuneet yhteistyöhön jo 15 vuoden ajan.
Ylilääkäri ja tartuntatautiopin professori Jan Albert SMI:n hiv-osastolta selittää artikkelissa, miten vuosittainen ”hiv-miehen” laittaminen telkien taa hämää kuvittelemaan, että valtio on selvillä kaikista hivin levittäjistä ja vastaa heidän vangitsemisestaan. ”Mutta asia ei ole näin. Vähintään yhtä suuri vastuu on jokaisella sen ymmärtämisessä, että suojaamattomassa seksissä on riskinsä. Monet tartuntaa levittävät eivät itse tiedä olevansa tartunnankantajia”, Albert muistuttaa.
Norrbyn ja Albertin mukaan hivin levittämisen kriminalisointi ei vain vaikeuta hiv-valistusta, vaan myös leimaa ihmisiä ja näin lisää niiden määrää, jotka salaavat hiv-tartuntansa tai jättävät menemättä testiin. Tämän vuoksi SMI:n osallistuminen jäljittämiseen on vastoin maan hallituksen antamia ohjeita, joiden mukaan SMI:n tehtävä on suojata tartunnoilta.
Asiasta nousi kohu, kun iltapäivälehdet 22.10. uutisoivat SMI:n kannan. Ruotsin terveysministeri Maria Larsson (kristillisdemokraatit) puuttui peliin soittamalla Ragnar Norrbylle, että SMI on lain mukaan velvollinen auttamaan poliisia jäljittämisessä ja että laki menee hallituksen ohjeiden edelle. SMI ilmoittikin pian, että jäljittämisyhteistyötä jatketaan.
Kohun keskellä Ruotsin sosiaalihallitus kertoi lehdistötiedotteella, että sen mielestä tartuntatautien ehkäisy perustuu tietoon, tieteeseen sekä Ruotsissa voimassa oleviin lakeihin ja määräyksiin. ”Käsityksemme on, että hiv-tartunnan tietoisen levittämisen tulee edelleen olla laitonta ja ettei tämä ole este ehkäisevälle työlle”, ilmoittivat sosiaalihallituksen pääjohtaja Lars-Erik Holm ja tartuntatautiosaston päällikkö Anders Tegnell tiedotteessaan.
QX-lehden eilen haastattelema Åsa Cronberg Ruotsin hiv-positiivisten etujärjestö Hiv-Sverigestä on tyytyväinen keskustelun heräämisestä, mutta surullinen iltapäivälehdistön asenteesta. ”Sääli, ettei käytetä tilaisuutta sen pohtimiseen, miten poistaisimme leimaamisen, joka vähentää testissä käyntejä sekä johtaa tartunnan salailuun ja keskustelemattomuuteen.”
Cronbergin mukaan suurimmassa osassa hiv-oikeudenkäyntejä tahallisesta tartuttamisesta syytetty hiv-positiivinen ei oikeasti ole tarkoittanut tartuttaa, vaan ei ole syystä tai toisesta pystynyt kertomaan omasta tartunnastaan.
Cronberg uskoo, että iltapäivälehtien ”ajojahti” johtuu kirjoittajien empatian puutteesta ja kielteisestä suhtautumisesta hivin kanssa eläviin. Hän on haastattelijan kanssa samaa mieltä siitä, että joidenkin lehtien hellimä mielikuva ”ruotsalaisten tyttöjen viattomuudesta” heijastaa outoa naiskuvaa ja tasa-arvokäsitystä.
Aftonbladet julkaisi 23.10. SMI:n näkökulmaa tukevan pääkirjoituksen, jossa syytetään Ruotsin hiv-politiikkaa vääristä valinnoista. Hiv-valistukseen tarkoitettuja varoja on vähennetty, muun muassa kesäkampanja on lopetettu. Vuoden 2007 gay pride -viikolla julkaistun kyselyn mukaan kymmenesosa hiv-testiin halunneista ei ollut päässyt siihen. Vuonna 2007 uusien hiv-tartuntojen määrä kasvoi 70 prosenttia.