Tänä vuonna Toivon päivän teemana on 25 vuotta toimivaa hiv-lääkitystä. Hivin hoitoa ja toimivan lääkityksen kehittämistä pidetään edelleen lääketieteellisenä menestystarinana.
Lääkityksellä on paljon ensiarvoisen tärkeitä vaikutuksia hiv-positiivisen elämään. Toimivan lääkityksen ansiosta hiv-infektiota voidaan pitää kroonisena sairautena, jonka kanssa voi elää täysipainoista elämää. Tehokkaan hoidon myötä hiv-positiivisen ihmisen elinajanodote on sama kuin muulla väestöllä. Hoidon kehityksen ansiosta nykyään tiedetään myös, ettei lääkitty hiv tartu.
Ensimmäinen toimiva yhdistelmälääkitys otettiin käyttöön vuonna 1996. Yhdistelmälääkitys estää hi-viruksen lisääntymisen, ja se estää myös oheissairauksien puhkeamiseen ja helpottaa niiden hoitoa. Vuosien saatossa lääkkeitä on kehitetty ja tutkimustyön tuloksena on saatu käyttöön myös monia uusia lääkkeitä. Niitä on myös opittu käyttämään aiempaa tehokkaammin yhdistelminä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä noin 20 erilaista hi-viruksen lisääntymistä estävää lääkettä. Vaihtoehtojen määrä varmistaa sen, että jokaiselle on olemassa juuri itselle sopiva lääkitys.
Jatkuvan tutkimustyön ja hoidon kehityksen ansiosta voidaan varmuudella sanoa, että lääkitty hiv ei tartu. Ensimmäisen kerran asiantuntijat totesivat tämän jo vuonna 2008, ja laajat PARTNER-tutkimukset vahvistivat tiedon vuosina 2016 ja 2019. PARTNER-tutkimusten tavoitteena oli selvittää hivin tartuntariskiä pariskunnilla, joissa hiv-positiivinen käytti hiv-lääkitystä, hänen virustasonsa oli mittaamattomissa ja hänellä oli seksiä ilman kondomia hiv-negatiivisen puolisonsa kanssa. Seuranta-aikana tutkimukseen osallistuneet raportoivat yhteensä 135 000 yhdyntää. Yhtään hiv-tartuntaa ei tapahtunut lääkityksellä olevalta hiv-positiiviselta henkilöltä.
Hiv-lääkityksen ansiosta hiv ei tartu myöskään synnytyksen yhteydessä, eikä hiv ole este lasten saamiselle. Suomessa kaikille raskaana oleville äideille on 90-luvulta saakka tarjottu hiv-testiä tartuntojen ehkäisemiseksi. Suomessa ei ole syntynyt yhtään hiv-positiivista lasta, kun äidin hiv-tartunta on ollut tiedossa.
Lääkityksen kehityksen myötä myös hivin ehkäisyyn tuli 2010-luvun alussa uusi, turvallinen ja tehokas keino. Tämä hiv-altistusta edeltävä lääkehoito tunnetaan nimellä prep. Prep on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta on suuri riski saada tartunta. Prep tuli Suomeen saataville vuonna 2019, ja vuoden 2021 asiakasmaksulain päivityksen myötä se tulee jatkossa olemaan myös maksuton käyttäjälleen. Lisäksi on olemassa hivin jälkiehkäisylääkitys, pep. Lääkäri voi määrätä pep-lääkityksen tilanteissa, joissa on kohonnut riski saada hiv-tartunta. Lääkitys pienentää hivin tarttumisriskiä, kun se aloitetaan 72 tunnin sisällä altistuksesta.
Lääkitystä kehitetään edelleen. Viimeisimpänä markkinoille on tullut pitkävaikutteisempia, pistettäviä hiv-lääkkeitä, ja myös suun kautta otettavia pitkävaikutteisia lääkkeitä on kehitetty. Pitkävaikutteisempia lääkkeitä voidaan ottaa esimerkiksi kuukauden välein tai jopa harvemmin. Hiviin ei kuitenkaan ole olemassa parantavaa lääkitystä. Myös parantavan lääkkeen osalta kehitystyötä tehdään jatkuvasti, mutta se on osoittautunut vaikeaksi. Asiantuntijoiden mukaan kokonaan parantavaa hoitoa ei ole vähään aikaan odotettavissa.
Hiv-tartuntoja todetaan kuitenkin edelleen liian myöhään. Tartunnan saaneet eivät aina osaa epäillä hiv-tartuntaa, eikä tartunnasta aiheudu välttämättä minkäänlaisia oireita. Suomessa on arviolta 600 ihmistä, jotka eivät tiedä hiv-tartunnastaan. Ainoa tapa todeta hiv-tartunta onkin testi.
Toimivan hiv-hoidon kehitystä voi siis aiheellisesti pitää lääketieteellisenä menestystarinana.
Sanaselityksiä
Lääkitty hiv ei tartu!
Hiv-lääkitys laskee hi-virukset tasolle, joka ei ole mitattavissa verestä. Kun hi-virukset ovat mittaamattomissa, hiv ei tartu. Tämä on todettu PARTNER-tutkimuksissa 2016 ja 2019. PARTNER-tutkimusten tavoitteena oli selvittää hivin tartuntariskiä pariskunnilla, joissa hiv-positiivinen käytti hiv-lääkitystä ja hänen virustasonsa oli mittaamattomissa, ja hänellä oli seksiä ilman kondomia hiv-negatiivisen puolisonsa kanssa. Seuranta-aikana tutkimukseen osallistuneilla oli yhteensä 135 000 yhdyntää. Yhtään hiv-tartuntaa ei tapahtunut lääkityksellä olevalta hiv-positiiviselta henkilöltä.
Partner-tutkimukset
Tutkimukset PARTNER1 (2016) ja PARTNER2 (2019) ovat laajoja kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka ovat pystyneet osoittamaan, ettei lääkitty hiv tartu. Tutkimuksissa seurattiin homo- ja heteropareja, joista toinen oli hiv-positiivinen toimivalla lääkityksellä ja toisella ei ollut hiv-tartuntaa. PARTNER1-tutkimuksessa seurattavia pareja oli vajaa 900. Ensimmäisessä tutkimuksessa raportoitiin yhteensä 58 000 suojaamatonta seksikertaa. PARTNER2 oli jatkotutkimus, johon osallistui vajaa 800 homoparia. Sen aikana raportoitiin yli 76 000 suojaamatonta anaaliyhdyntää. Kummassakaan tutkimuksessa ei esiintynyt yhtään pariskunnan välistä hiv-tartuntaa emätin- tai anaaliyhdynnästä.
PARTNER-tutkimuksista voit lukea lisää täällä.
PrEP = pre exposure prophylaxis
Hivin ehkäisyyn tuli 2010-luvun alussa uusi, turvallinen ja tehokas keino. Tämä hiv-altistusta edeltävä lääkehoito tunnetaan nimellä prep. Prep on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta joilla on suuri riski saada tartunta. Prepin teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. Suomessa prep on otettu käyttöön vuonna 2019. Heinäkuussa 2021 muuttuu lääkkeiden asiakasmaksulaki, jonka myötä prepistä tulee käyttäjälleen maksuton Suomessa.
PEP = post exposure prophylaxis
Pepillä tarkoitetaan hiv-tartunnalle altistumisen jälkeistä estohoitoa. Pep on aloitettava mahdollisimman pian altistustilanteen jälkeen. Merkittävä altistus sisältyy hiv-positiivisen veren, sperman, äidinmaidon tai näkyvästi verisen eritteen joutumisesta limakalvoille, rikkinäiselle iholle tai ihon läpi. Hiv-positiivisen ollessa toimivalla hiv-lääkityksellä pepin aloittaminen ei ole tarpeen. Virtsaa, hikeä, kyyneleitä, nenäeritettä tai sylkeä ei pidetä hivin kannalta tartuntavaarallisena.
Kolmoislääkitys
Hivin hoitoon tarkoitettua kolmen lääkkeen yhteishoitoa kutsutaan antiretroviraalilääkitykseksi tai HAART-hoidoksi (highly active antiretroviral therapy). Kolmoislääkitys voidaan nimestään huolimatta usein toteuttaa ottamalla yksi tabletti vuorokaudessa. Lääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja sivuoireita esiintyy vähän.