Toimivalla hiv-lääkityksellä hiv-positiivisen ihmisen virustaso pysyy niin matalana, ettei hiv tartu suojaamattomassakaan seksissä. Tämä on tiedetty jo vuosia, mutta oikeuskäytäntö hivin tartuttamisesta ja tartunnalle altistamisesta on yhä ollut epäselvä, stigmatisoiva ja hiv-positiivisten näkökulmasta hyvinkin epäoikeudenmukainen.
Tilanne on ollut lähinnä absurdi viimeistään Partner-tutkimusten valmistuttua ja varmistettua, että lääkitty hiv ei tartu. Miten voi olla mahdollisuus joutua syytteeseen tilanteessa, jossa ei voi edes altistaa hiv-tartunnalle?
Korkein oikeus (KKO) antoi 15.9.2021 hivin tartuttamiseen ja tartunnalle altistamiseen liittyvän ennakkopäätöksen, jossa otettiin huomioon hivin tarttumattomuus hiv-positiivisen henkilön ollessa hiv-lääkityksellä. KKO:n päätös on merkittävä myös hiviin liittyvän stigman vähentämisessä.
Lokakuussa 2021 pääsimme perehtymään KKO:n tuoreeseen päätökseen ja rikosoikeuden yksityiskohtiin yhdessä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion kanssa. Nuotio on myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Helsingin yliopistossa.
Kun huolehtii lääkityksestään niin, että virustasot pysyvät tartuttamattomalla tasolla (alle 200 kopiota/ml), vastuu pahoinpitelyrikoksen yrityksestä tai vaaran aiheuttamisesta sulkeutuu – riippumatta siitä, onko kumppania informoitu hivistä tai onko kondomia käytetty
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio
Tallenne webinaarista on julkaistu videona Positiivisten Youtube-kanavalla.
On ilahduttavaa huomata, että myös oikeuskäytännöt muuttuvat tarpeen vaatiessa. Oikeuskäytännön muuttamisella ja rangaistuksen uhan poistamisella on suuri merkitys myös hiviin liittyvän stigman vähentämisessä.
Korkeimman oikeuden ratkaisut ovat luettavissa Finlexissä ja korkeinoikeus.fi -sivustolla.
Juttu on julkaistu alun perin Poverin numerossa 4/2021. Kaikki Poveri-lehdet ovat ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan täällä.