Maailman aids-päivää on vietetty vuodesta 1988 saakka. Päivän tarkoituksena oli silloin, ja on edelleen lisätä ihmisten tietoisuutta hivistä ja hivin kanssa elämisestä, sekä vähentää hiviin ja aidsiin liittyviä ennakkoluuloja ja hiv-tartunnan saaneiden syrjintää. Positiiviset on julkaissut Maailman aids-päivän erikoisjulkaisua jo parinkymmentä vuotta. Koko julkaisu on luettavissa täällä. Tässä esimakua erikoisjulkaisusta artikkelin muodossa.
Rakenteellinen stigma elää vahvana yhteiskunnassa
Rakenteellinen stigma elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä, jotka näkyvät esimerkiksi lainsäädännössä ja sen soveltamisessa. Näiden epäoikeudenmukaisuuksien
purkamiseen on ollut tarve jo pitkään, mikä selviää myös eurooppalaisen stigmakyselyn tuloksista.
Euroopassa lähes kolmannes vastaajista (28 %) pelkäsi edelleen vuonna 2021 joutuvansa rikosoikeudelliseen vastuuseen hiv-statuksensa vuoksi.
Suomessa hiv-positiivisten rikosoikeudellinen asema on viime vuosien aikana parantunut ja lain tulkinta ajantasaistunut. Siitä huolimatta useat kyselyyn vastanneista suomalaisista (18 %) olivat olleet kuluneen kolmen vuoden aikana huolissaan siitä, että joutuisi pidätetyksi tai syytteeseen hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta tai hivin kertomatta jättämisestä. Lähes kolmannes suomalaisista (28 %) oli ollut aiheesta huolissaan yli kolme vuotta sitten.
Rakenteellinen stigma ulottuu yhteiskunnan joka osa-alueelle. Jopa 15 % eurooppalaisista vastaajista kertoi tulleensa kohdelluksi epäreilusti työssään, ja 11 % kertoi joko saaneensa potkut tai tulleensa torjutuksi työnhaussa hiv-statuksensa vuoksi. Vastaavat osuudet Suomessa olivat 6 % ja 4 %.
Hiviin liittyvä stigma voi vaikuttaa myös perusturvallisuuden tunteeseen
Eurooppalaisista vastaajista 15 prosenttia oli joskus pelännyt julkisella paikalla positiivisen hiv-statuksensa takia. Pelon tuntemukset eivät ole yllätys, sillä monet vastaajista olivat myös joutuneet uhkailun, fyysisen väkivallan (15 %) tai sanallisen häirinnän (20 %) uhreiksi. Selvimpiä merkkejä rakenteisiin pesiytyneen stigman olemassaolosta on se, että 4 % vastaajista raportoi poliisin kieltäytyneen suojelemasta heitä pyydettäessä.
Suomalaisista vastaajista hivstatuksensa vuoksi oli pelännyt julkisella paikalla 16 %, sanallisesti oli tullut häirityksi 18 %, uhkailluksi tai fyysisesti vahingoitetuksi 18 %. Samoin 18 % suomalaisista vastaajista kertoi joutuneensa kiristyksen uhriksi. Pidätetyksi, syytteeseen tai tutkinnan alaiseksi oli joutunut 8 % suomalaisista vastaajista. 8 % suomalaisista vastaajista koki, ettei ollut saanut poliisilta suojelua, kun olisi sitä tarvinnut.
Rakenteellista stigmaa ovat kaikki syrjivät periaatteet ja käytännöt, jotka näkyvät palvelujärjestelmässä ja lainsäädännössä ja sen soveltamisessa. Rakenteellinen
stigma vaikuttaa ihmisiin silloinkin, kun sitä ei ilmiselvästi ole
havaittavissa.