Hivin tartuttamisen ja tartunnalle altistamisen kriminalisointi
Korkein oikeus antoi hiv-tartunnalle altistamiseen liittyen merkittävän ennakkopäätöksen 15.9.2021.
Ennakkopäätöksessään Korkein oikeus vihdoin otti huomioon tieteellisen tosiasian, että lääkitty hiv ei tartu. Eli kun hiv-positiivinen henkilö syö hiv-lääkkeitä, ja hänen elimistössään oleva hi-virustaso on ns. mittaamattomalla tasolla, hiv ei voi tarttua.
Positiiviset järjesti lokakuun lopussa 2021 KKO:n päätökseen liittyen webinaarin, jossa päätöksen yksityiskohtiin paneuduttiin yhdessä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion kanssa. Taustana keskustelussa oli Korkeimman oikeuden (KKO) tuore päätös syyskuulta (KKO: 2021:64). KKO:n mukaan henkilö ei syyllistynyt rikokseen, vaikka hän oli suojaamattomassa yhdynnässä kertomatta kumppanilleen sairaudestaan. Rikosta ei ollut tapahtunut, koska lääkityksen ansiosta viruksen tarttuminen kumppaniin on epätodennäköistä.
Toimivalla hiv-lääkityksellä hiv-positiivisen ihmisen virustaso pysyy niin matalana, ettei hiv tartu suojaamattomassakaan seksissä. Tämä on tiedetty jo vuosia, mutta oikeuskäytäntö hivin tartuttamisesta ja tartunnalle altistamisesta on yhä ollut epäselvä. KKO:n viimeisimmän päätöksen myötä poistuu valtava raskauttava tekijä hiv-positiivisen harteilta.
Jos huolehtii lääkityksestään niin, että virustasot pysyvät tartuttamattomalla tasolla (alle 200 kopiota/ml), vastuu pahoinpitelyrikoksen yrityksestä tai vaaran aiheuttamisesta sulkeutuu – riippumatta siitä, onko kumppania informoitu hivistä tai onko kondomia käytetty
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio
On ilahduttavaa huomata, että myös oikeuskäytännöt muuttuvat tarpeen vaatiessa. Oikeuskäytännön muuttamisella ja rangaistuksen uhan poistamisella on suuri merkitys hiviin liittyvän stigman vähentämisessä.