Korkein oikeus kumosi syyskuussa tuomion, jonka mukaan hiv-positiivisen suojaamaton yhdyntä oli ollut rikos. Loppuuko hivin tartuttamisen ja tartunnalle altistamisen kriminalisointi päätöksen myötä?
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tulee Positiivisten syksyn webinaariin kertomaan, mitä ennakkopäätös todellisuudessa tarkoittaa.
Webinaari järjestetään 27.10. klo 17. Voit osallistua etänä kotisohvaltasi, tai tulla yhteiskatsomoon Tampereella tai Oulussa. Kokoontumispaikan saat ottamalla yhteyttä sähköpostitse positiiviset@positiiviset.fi tai puhelimitse 09 692 5441.
Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Pääset webinaariin suoraan allaolevasta linkistä. Webinaari järjestetään Zoom-sovelluksessa. Webinaarin aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatissa.Liity webinaariin tästä:
Webinaaria voi seurata kotisohvalta tai vertaistapaamisessa Oulussa ja Tampereella klo 17. Ilmoittautumisen yhteydessä saat paikkatiedot: Oulun tapaaminen juha-erkki@positiiviset.fi ja Tampereen tapaaminen tapani@positiiviset.fi.
Vuonna 2019 Positiivisissa alkanut tutkimusprojekti People Living with HIV Stigma Index jouduttiin keskeyttämään koronaviruspandemian aikana kokonaan. Nyt pääsemme jatkamaan!
Mikä on Stigma Index?
Stigma Index on maailmanlaajuinen standardoitu tutkimusmenetelmä, jonka tavoitteena on saada maakohtaisia tietoja hiviin ja hiv-positiivisuuteen liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä. Vuonna 2019 aloitettu tutkimusprojekti saa tänä syksynä jatkoa Positiivisissa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja hiv-tartuntaan liittyvän stigman vähentämiseksi yhteiskunnassa.
Tutkimus on toteutettu jo yli sadassa maassa ja käännetty yli 55 kielelle. Tutkimuksen avulla pyritään muodostamaan entistä tarkempi ja laajempi käsitys hiv-positiivisten kokemasta syrjinnästä eri maissa. Organisaatiot tekevät tutkimusta edistääkseen hiv-positiivisten oikeuksien toteutumista kansainvälisesti ja valtakunnallisesti.
Positiivisten päätavoitteena on hiv-tartunnan saaneiden hyvinvoinnin edistäminen. Stigma Indexistä saatavien tulosten avulla järjestötoiminnan painopisteitä voidaan suunnitella vastaamaan entistä paremmin hiv-positiivisten omia kokemuksia ja tarpeita. Tutkimuksen tulokset ja tiedonkeruu mahdollistavat myös ajan kuluessa tapahtuneen muutoksen seurannan.
Miten tutkimus toteutetaan?
Tutkimuksessa kerätään tietoa yksilöhaastatteluilla. Haastatteluiden voimavara on siinä, että sekä haastattelija että haastateltava ovat hiv-positiivisia. Parhaimmillaan haastattelutilanteet toimivat siis myös vertaistuellisina kohtaamisina. Haastatteluissa osallistujat käyvät yhdessä läpi kyselylomakkeen ja keskustelevat sen aihepiireistä. Yhden haastattelun kesto voi vaihdella tunnista muutamaan tuntiin.
Haastattelut perustuvat vahvasti vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Haastateltavien nimiä ei kerätä ylös, ja kaikkia haastattelussa kerättäviä materiaaleja säilytetään ehdottoman turvallisesti. Haastattelutilanteet voivat olla haastavia tai herättää ikäviä muistoja tai tunteita. Tästä syystä haastattelun voi halutessaan keskeyttää milloin tahansa, ja jokaiseen kysymykseen vastaaminen on täysin vapaaehtoista. Haastattelut pyritään aina toteuttamaan neutraalissa ympäristössä ja niiden aikana toimitaan haastateltavien parhaaksi.
Miten pääsen haastateltavaksi?
Etsimme vapaaehtoisia hiv-positiivisia haastateltavia ympäri Suomen. Haastattelut tehdään anonyymisti, joten haastateltavan nimeä tai muita tunnistetietoja ei tutkimuksen yhteydessä kerätä talteen. Haastatteluiltanne on näin ollen turvallinen ja täysin luottamuksellinen. Toivomme saavamme mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia ja vastauksia ihmisiltä erilaisissa elämäntilanteissa.
Ilmoittaudu haastateltavaksi sähköpostitse osoitteeseen stigma@positiiviset.fi. Kirjoita viestiin puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi sekä sinulle sopiva haastatteluaika ja -paikka. Järjestämme turvallisen tilan haastattelulle joko paikkakunnallasi tai etänä Zoomissa. Haastattelu tehdään anonyymisti, eikä nimeäsi kirjata ylös mihinkään. Yhteystietojasi käytetään vain haastatteluajan sopimiseen ja sen jälkeen ne hävitetään. Stigma-sähköpostia lukevat Positiivisissa Sini, Tapani, Jani ja Juha-Erkki.
Miten pääsen haastattelijaksi?
Etsimme innokkaita hiv-positiivisia haastattelijoita ympäri Suomen keräämään haastatteluaineistoa niin suomeksi kuin muilla kielillä. Kaikille haastattelijan tehtävästä kiinnostuneille järjestetään koulutus lokakuussa 2021. Koulutukseen osallistuville lähetetään ennakkomateriaali sähköpostitse vähintään viikkoa ennen koulutusta.
Ilmoittaudu haastattelijaksi sähköpostitse osoitteeseen stigma@positiiviset.fi. Ilmoita viestissäsi oma nimesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Ilmoita lisäksi paikkakunta ja aikaikkunat, joissa olet käytettävissä.
Mistä lisätietoa?
Stigma Index -projekti on Positiivisten pitkäaikainen projekti. Koordinaattorina projektissa toimii Jani. Ilmoittautumiset ja lisätietoa sähköpostitse osoitteesta stigma@positiiviset.fi.
Korkein oikeus (KKO) päätti keskiviikkona 15.9.2021, että hiv-positiivinen henkilö ei syyllistynyt rikokseen, vaikka hän oli suojaamattomassa yhdynnässä kertomatta kumppanilleen sairaudestaan.
KKO:n mukaan rikosta ei ollut tapahtunut, koska lääkityksen ansiosta viruksen tarttuminen kumppaniin on epätodennäköistä.
Lue Korkeimman oikeuden ennakkopäätös täältä: KKO:2021:64.
Hiv-Nordenilla on ilo kutsua hiv-positiiviset ympäri Pohjoismaiden saman pöydän ääreen! Tervetuloa keskustelemaan hivin kanssa elämisestä ja kokemuksista koronaviruspandemian aikana lauantaina 4.9.2021 klo 14–16.
Tapaamisessa pääset keskustelemaan, jakamaan kokemuksia ja ajatuksia sekä viettämään aikaa hyvän ruuan parissa. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa, ja sen aikana otetaan videoyhteys myös muihin osallistujamaihin. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!
Tapahtuma järjestetään hybridimuotoisena, eli keskusteluun on mahdollisuus osallistua paikan päällä Kampin tapaamispaikasta tai etäyhteyden välityksellä Zoomissa. Kaikille osallistujille tarjotaan tapahtumassa ruokailu, joko paikan päällä tai kotiin tilattuna.
Ilmoittaudu mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen positiiviset@positiiviset.fi. Kerro ilmoittautuessasi myös, haluatko osallistua paikan päällä vai etänä. Tarkempi tapahtuma-aikataulu ja lisätiedot lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.
Heräsikö kysyttävää? Voit ottaa yhteyttä Positiivisten toimistolle tai tapahtuman koordinaattori Anniin, anni@positiiviset.fi. Yhteinen Facebook-tapahtuma avautuu tästä linkistä.
Hiv-Norden toteutti vuonna 2019 selvityksen, jossa kartoitettiin hiv-positiivisten kokemuksia hivin hoidosta ja sen laadusta Pohjoismaissa. Selvityksen tuloksista voit lukea lisää Poverista 1/2021.
Vuosi 2021 pitää sisällään useita merkkipäiviä. Hiv-epidemian alusta tuli kesäkuun alussa kuluneeksi 40 vuotta, ja toimivan hiv-lääkityksen kehityksestä on kulunut 25 vuotta. Lääkityksen kehitys on erityinen käännekohta hivin historiassa. Toimivan hiv-lääkityksen keksiminen ja käyttöönotto on pelastanut miljoonia elämiä ja hivin kanssa elävät voivat lääkityksen turvin jatkaa täysipainoista elämää. Lääkitystä pidetäänkin oikeutetusti yhtenä länsimaisen lääketieteen menestystarinoista!
Juhlistimme 25-vuotiasta lääkitystä ja toimme Positiiviset merkkivuodet -paneelissa 30.6.2021 esiin uusinta tietoa hivistä. Paneeli striimattiin eikä siitä ole tallennetta, mutta teemme panelistien kommenteista somenostoja tulevien viikkojen ja koko syksyn 2021 ajan.
Keskusteluun osallistuivat pitkän linjan hlbti-aktivisti Jussi Nissinen, kirjoittaja ja somepersoona Eino Nurmisto, europarlamentaarikko Alviina Alametsä, Positiivisten yhteisötynötekijä Tapani Valkonen, joka esiintyi myös hiv-positiivisena, Hivpointin prep-asiantuntija Sami Tuunainen sekä infektiolääkäri Pia Kivelä.
Lämmin kiitos kaikille paneelin seuraajille ja siihen osallistuneille! Hyvää Pridea kaikille!
Tänä vuonna Toivon päivän teemana on 25 vuotta toimivaa hiv-lääkitystä. Hivin hoitoa ja toimivan lääkityksen kehittämistä pidetään edelleen lääketieteellisenä menestystarinana.
Lääkityksellä on paljon ensiarvoisen tärkeitä vaikutuksia hiv-positiivisen elämään. Toimivan lääkityksen ansiosta hiv-infektiota voidaan pitää kroonisena sairautena, jonka kanssa voi elää täysipainoista elämää. Tehokkaan hoidon myötä hiv-positiivisen ihmisen elinajanodote on sama kuin muulla väestöllä. Hoidon kehityksen ansiosta nykyään tiedetään myös, ettei lääkitty hiv tartu.
Ensimmäinen toimiva yhdistelmälääkitys otettiin käyttöön vuonna 1996. Yhdistelmälääkitys estää hi-viruksen lisääntymisen, ja se estää myös oheissairauksien puhkeamiseen ja helpottaa niiden hoitoa. Vuosien saatossa lääkkeitä on kehitetty ja tutkimustyön tuloksena on saatu käyttöön myös monia uusia lääkkeitä. Niitä on myös opittu käyttämään aiempaa tehokkaammin yhdistelminä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä noin 20 erilaista hi-viruksen lisääntymistä estävää lääkettä. Vaihtoehtojen määrä varmistaa sen, että jokaiselle on olemassa juuri itselle sopiva lääkitys.
Jatkuvan tutkimustyön ja hoidon kehityksen ansiosta voidaan varmuudella sanoa, että lääkitty hiv ei tartu. Ensimmäisen kerran asiantuntijat totesivat tämän jo vuonna 2008, ja laajat PARTNER-tutkimukset vahvistivat tiedon vuosina 2016 ja 2019. PARTNER-tutkimusten tavoitteena oli selvittää hivin tartuntariskiä pariskunnilla, joissa hiv-positiivinen käytti hiv-lääkitystä, hänen virustasonsa oli mittaamattomissa ja hänellä oli seksiä ilman kondomia hiv-negatiivisen puolisonsa kanssa. Seuranta-aikana tutkimukseen osallistuneet raportoivat yhteensä 135 000 yhdyntää. Yhtään hiv-tartuntaa ei tapahtunut lääkityksellä olevalta hiv-positiiviselta henkilöltä.
Hiv-lääkityksen ansiosta hiv ei tartu myöskään synnytyksen yhteydessä, eikä hiv ole este lasten saamiselle. Suomessa kaikille raskaana oleville äideille on 90-luvulta saakka tarjottu hiv-testiä tartuntojen ehkäisemiseksi. Suomessa ei ole syntynyt yhtään hiv-positiivista lasta, kun äidin hiv-tartunta on ollut tiedossa.
Lääkityksen kehityksen myötä myös hivin ehkäisyyn tuli 2010-luvun alussa uusi, turvallinen ja tehokas keino. Tämä hiv-altistusta edeltävä lääkehoito tunnetaan nimellä prep. Prep on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta on suuri riski saada tartunta. Prep tuli Suomeen saataville vuonna 2019, ja vuoden 2021 asiakasmaksulain päivityksen myötä se tulee jatkossa olemaan myös maksuton käyttäjälleen. Lisäksi on olemassa hivin jälkiehkäisylääkitys, pep. Lääkäri voi määrätä pep-lääkityksen tilanteissa, joissa on kohonnut riski saada hiv-tartunta. Lääkitys pienentää hivin tarttumisriskiä, kun se aloitetaan 72 tunnin sisällä altistuksesta.
Lääkitystä kehitetään edelleen. Viimeisimpänä markkinoille on tullut pitkävaikutteisempia, pistettäviä hiv-lääkkeitä, ja myös suun kautta otettavia pitkävaikutteisia lääkkeitä on kehitetty. Pitkävaikutteisempia lääkkeitä voidaan ottaa esimerkiksi kuukauden välein tai jopa harvemmin. Hiviin ei kuitenkaan ole olemassa parantavaa lääkitystä. Myös parantavan lääkkeen osalta kehitystyötä tehdään jatkuvasti, mutta se on osoittautunut vaikeaksi. Asiantuntijoiden mukaan kokonaan parantavaa hoitoa ei ole vähään aikaan odotettavissa.
Hiv-tartuntoja todetaan kuitenkin edelleen liian myöhään. Tartunnan saaneet eivät aina osaa epäillä hiv-tartuntaa, eikä tartunnasta aiheudu välttämättä minkäänlaisia oireita. Suomessa on arviolta 600 ihmistä, jotka eivät tiedä hiv-tartunnastaan. Ainoa tapa todeta hiv-tartunta onkin testi.
Toimivan hiv-hoidon kehitystä voi siis aiheellisesti pitää lääketieteellisenä menestystarinana.
Sanaselityksiä
Lääkitty hiv ei tartu!
Hiv-lääkitys laskee hi-virukset tasolle, joka ei ole mitattavissa verestä. Kun hi-virukset ovat mittaamattomissa, hiv ei tartu. Tämä on todettu PARTNER-tutkimuksissa 2016 ja 2019. PARTNER-tutkimusten tavoitteena oli selvittää hivin tartuntariskiä pariskunnilla, joissa hiv-positiivinen käytti hiv-lääkitystä ja hänen virustasonsa oli mittaamattomissa, ja hänellä oli seksiä ilman kondomia hiv-negatiivisen puolisonsa kanssa. Seuranta-aikana tutkimukseen osallistuneilla oli yhteensä 135 000 yhdyntää. Yhtään hiv-tartuntaa ei tapahtunut lääkityksellä olevalta hiv-positiiviselta henkilöltä.
Partner-tutkimukset
Tutkimukset PARTNER1 (2016) ja PARTNER2 (2019) ovat laajoja kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka ovat pystyneet osoittamaan, ettei lääkitty hiv tartu. Tutkimuksissa seurattiin homo- ja heteropareja, joista toinen oli hiv-positiivinen toimivalla lääkityksellä ja toisella ei ollut hiv-tartuntaa. PARTNER1-tutkimuksessa seurattavia pareja oli vajaa 900. Ensimmäisessä tutkimuksessa raportoitiin yhteensä 58 000 suojaamatonta seksikertaa. PARTNER2 oli jatkotutkimus, johon osallistui vajaa 800 homoparia. Sen aikana raportoitiin yli 76 000 suojaamatonta anaaliyhdyntää. Kummassakaan tutkimuksessa ei esiintynyt yhtään pariskunnan välistä hiv-tartuntaa emätin- tai anaaliyhdynnästä.
Hivin ehkäisyyn tuli 2010-luvun alussa uusi, turvallinen ja tehokas keino. Tämä hiv-altistusta edeltävä lääkehoito tunnetaan nimellä prep. Prep on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta joilla on suuri riski saada tartunta. Prepin teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. Suomessa prep on otettu käyttöön vuonna 2019. Heinäkuussa 2021 muuttuu lääkkeiden asiakasmaksulaki, jonka myötä prepistä tulee käyttäjälleen maksuton Suomessa.
PEP = post exposure prophylaxis
Pepillä tarkoitetaan hiv-tartunnalle altistumisen jälkeistä estohoitoa. Pep on aloitettava mahdollisimman pian altistustilanteen jälkeen. Merkittävä altistus sisältyy hiv-positiivisen veren, sperman, äidinmaidon tai näkyvästi verisen eritteen joutumisesta limakalvoille, rikkinäiselle iholle tai ihon läpi. Hiv-positiivisen ollessa toimivalla hiv-lääkityksellä pepin aloittaminen ei ole tarpeen. Virtsaa, hikeä, kyyneleitä, nenäeritettä tai sylkeä ei pidetä hivin kannalta tartuntavaarallisena.
Kolmoislääkitys
Hivin hoitoon tarkoitettua kolmen lääkkeen yhteishoitoa kutsutaan antiretroviraalilääkitykseksi tai HAART-hoidoksi (highly active antiretroviral therapy). Kolmoislääkitys voidaan nimestään huolimatta usein toteuttaa ottamalla yksi tabletti vuorokaudessa. Lääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja sivuoireita esiintyy vähän.
Selvitys tehtiin vuosina 2018–2019. Alkuperäinen raportti on luettavissa täällä.
Hiv-positiiviset ovat yliedustettuina vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä, kertoo Unaidsin maailmanlaajuinen selvitys vuodelta 2017. Syitä tälle ovat esimerkiksi hivin tartuttamisen ja tartunnalle altistamisen sekä hiville erityisen alttiiden ihmisryhmien ja käyttäytymisen kriminalisointi. Erityisen alttiita ihmisryhmiä ovat esimerkiksi huumeita käyttävät, seksityöntekijät sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Syinä ovat lisäksi huono hiv-testauksen ja tartuntoja ehkäisevien toimenpiteiden saatavuus, samoin kuin heikot mahdollisuudet tarvittavaan hoitoon pääsyyn.
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti jokaisella ihmisellä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydenhoitoon riippumatta siitä, onko tällä rajoittamaton vapaus liikkua vai ei. Siitä huolimatta usein juuri vankiloissa olevien ihmisten terveydentila on huonompi kuin niiden ulkopuolisen väestön.
AIDS Action Europen projekti European HIV Legal Forum (EHLF) raportoi hivin, hepatiittien ja tuberkuloosin hoitoon pääsystä ja tartuntojen ennaltaehkäisystä vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä kymmenessä Euroopan maassa. Raportissa tunnistettiin eurooppalaiselle vankiterveydenhuollolle laajoja korjaustarpeita. Esiin nousi useita erilaisia lakiteknisiä, rakenteellisia ja poliittisia ongelmia, jotka johtavat heikkoon hoitoon pääsyyn ja lopulta huonompiin terveydentiloihin. Suomessa tilanne on eurooppalaisessa vertailussa verrattain hyvä. Tätä ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan pieniä korjausliikkeitä sekä aktiivisia toimia tilanteen ylläpitämiseksi tarvitaan.
Suomen tilanteesta yleisesti
Suomen vankiloissa kaikki terveydenhuollon palvelut toteutetaan Vankiterveydenhuollon kautta. Hiv- ja hepatiittitartuntoja ehkäistään vankiloissa monin eri tavoin. Esimerkiksi tarjolla olevat hygieniapakkaukset sisältävät ohjeet kondomin käytölle ja pistosvälineiden oikeaoppiselle puhdistamiselle ja hävittämiselle. Vangeilla on mahdollisuus saada käyttöönsä kondomeita ja puhdistusvälineitä vankiloiden poliklinikoiden kautta. Jotta tartunnat saataisiin havaittua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, on vankiloissa mahdollista päästä hiv- ja hepatiittitesteihin. Hepatiittivirusten A ja B osalta vankiloissa on mahdollista saada myös rokotteet ilmaiseksi.
Positiiviset ry on järjestänyt myös vertaistukitapaamisia vankiloissa.
Suomessa terveydenhuollon järjestäminen kaikille vankiloissa oleville ihmisille on Vankiterveydenhuollon tehtävä. Vankiterveydenhuollossa toimitaan yleisyysperiaatteen mukaisesti eli niin, että vankilassa tarjotaan samat julkisen terveydenhuollon palvelut, joita tarjotaan myös muussa julkisessa terveydenhuollossa, joskin tiettyjä olosuhteisiin liittyviä rajoitteita on. Sama laki pätee myös esitutkintavaiheen pidätyksiin.
Onko hiv unohtunut vankiloissa?
Suomen vankiloissa on – tai pitäisi olla – pääsy samanlaiseen hoitoon kuin muualla julkisessa terveydenhuollossa niin tartuntojen ehkäisyn kuin niiden hoidonkin osalta. Hiv on kuitenkin jäänyt vankiloissa hieman unohdetuksi taudiksi ja sen myötä esimerkiksi hiv-testiä ei muisteta aina tarjota sitä tarvitseville. Joissain vankiloissa samanlaista tapahtuu myös hepatiitti C:n osalta. Suomen vankiloissa hepatiitti C:tä esiintyy kuitenkin huomattavasti enemmän kuin muussa väestössä (esiintyvyys vankiloissa 42,3%, muussa väestössä <1%). Tämän nähdään liittyvän siihen, että vankiloissa on ihmisiä, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet huumeita pistämällä.
Pakolaiskeskuksissa tarjotaan teoriassa samanlainen pääsy hivin ja muiden tarttuvien tautien ehkäisyyn ja hoitoon kuin vankiloissa. Suomessa on käytössä lista tulomaista, joista tuleville ihmisille automaattisesti tarjotaan tai tehdään mm. hiv- ja seksitautitestit saapumisen yhteydessä. Kaikille maahan tuleville ei kuitenkaan tarjota testejä lainkaan.
Sama pätee myös turvapaikanhakijoihin. Suomeen voi siis muuttaa ulkomailta saamatta minkäänlaista tietoa terveydenhuollon palveluista. Testejä ei välttämättä tarjota, mutta testiin voi päästä halutessaan pyytämällä. Säilöönottoyksiköissä puolestaan tarjotaan terveydenhuollon palveluita vain tarvittaessa. Tartuntoja ehkäiseviä toimenpiteitä tai esimerkiksi kondomeita ja liukuvoiteita ei todennäköisesti ole tarjolla.
Mitä tulisi korjata?
Positiiviset osana EHLF:ia on tunnistanut myös suomalaisessa järjestelmässä tarvetta uudistuksille ja käytäntöjen muuttamiselle. Toimenpiteitä tarvitaan parantamaan pääsyä hivin ehkäisyn, neuvonnan ja testauksen sekä lääkityksen, hoidon ja tuen piiriin kaikille niille, joilla on rajoitetut mahdollisuudet saada hiv-palveluja. Suomessakin on rakenteellisia esteitä, joiden vuoksi yhtäläiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin eivät toteudu. Vaikka Suomessa asioiden voidaan sanoa olevan tällä hetkellä hyvin, on paljon asioita, joihin tulee aktiivisesti kiinnittää huomiota.
Alla oleva lista sisältää eriteltyjä toimenpiteitä käytäntöjen muuttamiseksi. Alkuperäinen lista luettavissa täällä.
Lait ja asetukset eivät saa asettaa hiv-positiivisia ja muita hiv-avainryhmiä suhteettoman huonoon asemaan lain edessä tai ruokkia hiviin liittyvää stigmaa. Poistetaan kaikki hiv-erityiset rikoslain pykälät sekä käytännöt, jotka pakottavat hiv-positiivisen kertomaan hiv-statuksensa. Dekriminalisoidaan seksin ostaminen ja myyminen sekä huumeiden käyttö.
Taataan kaikille ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet hiv- ja hepatiittitartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon niin vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä kuin niiden ulkopuolella. Taataan lisäksi hoitojen jatkuvuus sekä vankilaan tai muuhun suljettuun laitokseen tultaessa että sieltä vapautumisen jälkeen.
Varmistetaan, että hivin ja hepatiittien ehkäisyyn ja hoitoon suunnitellut käytännöt myös toteutuvat vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa. Pidetään hoitohenkilökunnan asiantuntemusta yllä.
Kerätään parempaa, yksityiskohtaisempaa ja anonyymia tietoa vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä olevien terveydentilasta ja palveluista.
Luodaan parempia ohjeita ja sääntöjä tartuntatautien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Arvioidaan ja kehitetään niitä jatkuvasti yhdessä kansalaisjärjestöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Kehitetään monitasoista yhteistyötä niiden ministeriöiden ja viranomaisten kesken, jotka ovat vastuussa terveydestä, lainvalvonnasta ja maahanmuutosta. Näin voidaan varmistaa laadukkaat ehkäisy- ja hoitopalvelut ihmisille vankiloissa ja suljetuissa laitoksissa sekä sieltä vapautumisen jälkeen.
Lisätään viranomaisten ja rikosoikeuden asiantuntijoiden tietoisuutta hivistä, muista tartuntataudeista sekä niihin liittyvistä avainryhmistä.
Hiv-positiiviset rokotetaan koronavirusta vastaan muun väestön mukana. THL lisäsi 11.2. riskitautien ryhmiin hiv-positiiviset, joilla on matala auttajasolutaso, CD4-solutaso alle 0,350 x 109 solua/l. Ainakin HUSin infektiopoliklinikka informoi kirjeitse niitä potilaita, joita tämä asia koskee.
Jos hiv-positiivisella on muita suuremman riskin aiheuttavia oheissairauksia, kannattaa ottaa rokote heti, kun oma vuoro tulee. Potilaat rokotetaan riskiryhmäluokituksen mukaan omalla terveysasemalla, työterveydessä tai muussa terveydenhuollon järjestämässä rokotuspisteessä.
Tieto on saatu HUS infektiopoliklinikalta 9.2.2021, THL täydensi riskitautilistaa 11.2.2021.
Oman auttajasolumäärän voi tarkistaa Omakannasta. Polun kautta: terveystiedot > laboratoriotutkimukset > laboratoriotulokset (hivin hoitopaikan mukaan). Jos auttajasolujen taso on kuinka kauan sitten tahansa tehdyn mittauksen mukaan yli tuon 350 rajan, pitää se edelleen paikkaansa, jos hi-virusmäärä on pysynyt samana tai alle mittausrajan.
Kannattaa myös huomioida, että aikuistyypin diabetes kuuluu ryhmään 1.
Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila
Elinsiirto tai kantasolusiirto
Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, tähän joukkoon luetaan ne hiv-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l. Jos viimeksi tehdyissä laboratoriotutkimuksissa arvo on ollut yli tuon rajan, hiv-positiivinen ei kuulu riskiryhmään.
Vaikea krooninen munuaissairaus
Vaikea krooninen keuhkosairaus
Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
Downin oireyhtymä (aikuiset)
Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila
Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
Vaikea sydänsairaus, mm. sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
