Kategoriat
Uutiset

Kannanotto: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyö on yhteispeliä 

Positiiviset ry on Pirkanmaan Ihmisoikeusverkoston jäsenjärjestö.

Jokainen ihminen kuuluu johonkin vähemmistöön. Vähemmistöjä ovat esimerkiksi kulttuuriset, kielelliset, uskonnolliset ja eri vammaisryhmät sekä kaikki muut sellaiset ryhmät, jotka ovat pienempi osuus kokonaisväestöstä. Vähemmistöryhmät joutuvat usein eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassamme, koska se on rakennettu enemmistön ehdoilla. Ei välttämättä ole ramppeja pyörätuoleille, ei saavutettavia vessoja. Koska yhteiskuntakin syrjii, mahdollistuu se myös kanssaihmisille. 

Vähemmistöihin kohdistuvat stigmat ovat syvään juurtuneita. Ne ovat oletuksia ja stereotypioita, pelkojakin, jotka kohdistuvat tiettyyn väestöryhmään. Oletetaan esimerkiksi toimintakykyä, älykkyyttä, sukupuolta tai seksuaalisuutta. Pahinta on, että työnnetään syrjään, vältellään ja vähätellään tai jopa riistetään olemassaolo ja lopulta oikeudet. Ihmisellä on tarve kuulua ja tulla näkyväksi, tarve olla osana yhteiskuntaa ja tulla arvostetuksi sellaisena kuin on. 

Kehitys on monilta osin pysähtynyt, mutta me haluamme varmistaa, ettei askelia oteta ainakaan taaksepäin, vaan suunta on aina kohti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Hyvinvointialueilla on merkittävä mahdollisuus edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista konkreettisesti, koska ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Suomessa on varmistettava, että palvelut ovat kaikkien tarpeessa olevien saatavilla. Näin ei ole aina ollut esimerkiksi paperittomien kohdalla, ja kynnys palveluihin hakeutumiseksi ja avun saamiseksi on ollut korkealla myös muilla vähemmistöryhmillä. 

Näiden palvelujen tulee myös jatkossa olla kattavia ja saavutettavia. Ihmisten tulee tulla kohdatuiksi, ymmärretyiksi ja autetuiksi silloin, kun he apua ja tukea ovat tulleet hakemaan. Jokaisen ihmisarvo ja -oikeudet ovat jakamattomia ja kiistämättömiä. Kaikilla on oikeus saada ihmisarvon mukaista palvelua. Viranomaisten on tehtävä työtä sen eteen, että kohtaamisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon esteitä puretaan ja aitoja madalletaan. Se on jatkuvaa työtä, joka vaatii kriittistä arviointia ja rohkeutta muutokseen. 

Meistä jokainen kuuluu johonkin vähemmistöön, johonkin pieneen osaan suuremmasta kokonaisuudesta. Siinä ei ole mitään väärää, se tekee meistä omalta osaltamme ainutkertaisia yksilöitä. Tästä syystä yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman huomisen rakentaminen on yhteispeliä ja sillanrakentamista. Me teemme työtä sen eteen, että vähemmistöjen ääntä saadaan kuuluviin päätöksenteossa, ja tällaisia äänenvahvistajia yhteiskunnassa kaivataan erityisesti nyt, tänään ja tällä hetkellä. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt 

Mico Ylimäki, Sinuiksi ry (mico.ylimaki@sinuiksi.fi, +358405107488)

Piia Huhtajärvi, Pro-tukipiste ry, (piia.huhtajarvi@protukipiste.fi, +358451283363)

Tanja von Knorring, Transfeminiinit ry (tanja@transfeminiinit.fi)

Tappu Valkonen, Positiiviset ry (tappu.valkonen@positiiviset.fi, +358447507470)

Sari Skinnari, Rsyke ry (hallitus@rsyke.net)

Verkkosivu: https://www.jarjestotpirkanmaa.fi/

Ihmisoikeusverkosto on yksi järjestöverkostoista. Pirkanmaalla toimii useita järjestöverkostoja, jotka tekevät yhteistä vaikuttamistyötä sekä jakavat asiantuntemustaan ja ammattitaitoaan. Verkostoista on myös mahdollista pyytää asiantuntijapuhujia tai edustajia julkisen sektorin valmistelutyöhön ja päätöksenteon tueksi. Ihmisoikeusverkostolla on edustajajäsen Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyöryhmässä sekä Tampereen kaupungin järjestöedustamossa. 

Kategoriat
Artikkelit Uutiset

Hiv-infektion hoito, tuoreita tilastoja Suomesta

Miten hivin hoito Suomessa toteutuu ja millaisia tuloksia hoidolla saavutetaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastataan tuoreessa artikkelissa, joka on julkaistu Duodecim-lehden numerossa 4/2025.

Artikkelissa nostetaan esiin tuoreinta tilastotietoa hiv-tilanteesta Suomessa. Hyvä uutinen on se, että hivin hoitotuloksissa ei ole todettu merkittäviä alueellisia eroja. Potilaan näkökulmasta olennainen nosto oli esimerkiksi se, että säännöllinen lääkitys ja yhteisvaikutusten tarkistaminen ovat tärkeitä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi;

Hiv-lääkkeet eivät vielä kaikilla alueilla näy sähköisessä reseptijärjestelmässä, joten potilaiden olisi tärkeää mainita lääkityksestä sekä lääkärille että apteekissa. Suomessa Duodecimin Terveysportin lääkeinteraktiot ja päätöksenteon tuki -tietokannat lisäävät potilasturvallisuutta varoittamalla useimmista yhteisvaikutuksista. Vaihtoehtoisesta lääkityksestä ja yhteisvaikutuksista voi konsultoida infektiolääkäriä tai käyttää itse Liverpoolin yliopiston ylläpitämää tietokantaa.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141(4):283-90

Artikkeli kattaa monia mielenkiintoisia teemoja aina hiv-tartuntatilastoista hiv-positiivisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suosittelemme artikkelia kaikille, joita hivin hoito kiinnostaa! Artikkeli on luettavissa täällä.

Kategoriat
Uutiset

Wellbeing Wednesdays in Positiiviset this spring

In daily life’s hustle, prioritizing your well-being is crucial. Come to our Wellbeing Wednesdays to learn more!

Wellbeing Wednesdays are meetings where we gather together to discuss and do different activities regarding wellbeing from different perspectives. The themes may vary for example from yoga to mental health and nature’s positive effects on one’s wellbeing. 

Anyone, who can and want to chat with other people in English is warmly welcome! The meeting is confidential, and you can participate as much you want and just as you are. You don’t need to register beforehand. 

Next meetings’ themes: 
19.2. – Discussion: ways to relax and reduce stress
19.3. – Relaxing yoga with short intro to yoga philosophy, no previous experience required

The meetings are held in Positiiviset meeting place in Kamppi, Malminkatu 24 C. If you have any questions, you can contact peer support coordinator Valo. Contact information here.

Wellbeing Wednesdays are going to be organised once in a month, and next meetings’ dates and themes are going to be published soon. 

Kategoriat
Positiivisten kokemuksia Uutiset

Hiv ja ikääntyminen – mitä haluat tietää?

Positiivisten palvelukysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kyselyn tuloksia käytetään toiminnan suunnitteluun sekä toiminnan raportointiin sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Saimme jälleen runsaasti hyödyllisiä vastauksia, kiitos niistä jokaisesta! Palvelukyselyn tuloksia esitellään yksityiskohtaisemmin Poverin numerossa 1/2025, joka ilmestyy kevään aikana.

Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mitä aiheita he toivoisivat käsiteltävän Positiivisten toiminnassa. Kolme eniten toivottua teemaa olivat hiv ja ikääntyminen (70 %), mielen hyvinvointi ja mielenterveyden tukeminen (62 %) sekä ihmissuhteet (57 %). Avoimissa vastauksissa korostuivat lisäksi lääkehoidon kehittyminen ja tuorein tutkimustieto hivistä.

Hivin kanssa ikääntyminen puhuttaa vuodesta toiseen

Hiv ja ikääntyminen on puhuttanut Positiivisten toiminnassa jo pitkään, ja siitä riittääkin puhuttavaa. Tänä vuonna nostamme Positiivisissa jälleen esiin erilaisia hivin kanssa ikääntymiseen liittyviä teemoja, ja nyt on sinun mahdollisuutesi vaikuttaa juttujen sisältöön. Mitä haluaisit juuri nyt tietää hivin kanssa ikääntymisestä? Onko mielessäsi huolenaiheita, jotka haluat jakaa myös muille? Tai oletko jo kokenut konkari, ja haluat kertoa kokemuksistasi toisille? Kerro meille!

Voit kertoa ajatuksistasi hivin kanssa ikääntymiseen liittyen anonyymisti tämän lomakkeen kautta. Jos haluat jutella aiheesta lisää esimerkiksi puhelimessa tai kasvotusten, voit ottaa yhteyttä viestinnän suunnittelija Anniin (anni@positiiviset.fi tai 044 750 7457). Anni tulee kevään aikana osallistumaan +55-vuotiaiden tapaamisiin, joissa päästään vaihtamaan ajatuksia aiheen tiimoilta kahvikupposten ääressä.

Kategoriat
Uutiset

Naisten päivän tapaaminen maaliskuussa

Kansainvälistä naisten päivää vietetään maaliskuussa, ja jo vuosien ajan sitä on vietetty myös Positiivisissa. Tervetuloa hiv-positiivisten naisten iltaan torstaina 6.3.2025 klo 17-20. Tarjolla ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Tapaamisessa ovat mukana Positiivisten työntekijät Sini ja Anni. Keskustelemassa myös lääkäri Inka Aho.

Ilmoittautumiset tapaamiseen maanantaihin 3.3. mennessä tämän linkin kautta. Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Uutiset

Positive Destinations – uusi tietopankki hiv-positiivisena matkailuun

Positive Destinations on uusi nettisivu, joka kokoaa yhteen hiviin liittyvät matkustus- ja oleskelurajoitukset maailmanlaajuisesti. Sivu korvaa aiemmin toiminnassa olleen hivtravel.org-sivuston. Positive Destinations-sivustoa ylläpitää HIV Justice Network.

Sivulla on paljon hyödyllistä tietoa asioista, joita hiv-positiivisena matkaillessa kannattaa ottaa huomioon. Sivulla voi esimerkiksi etsiä maita kartan, alueen, nimen ja hiv-positiivisia koskevien rajoitusten mukaan. Siellä esitellään myös erilaisia rajoitusluokkia ja -tyyppejä. Sivulla on lisäksi hiv-positiivisille tarkoitettu matkustajan muistilista, josta on olemassa myös ladattava ja tulostettava versio.

Positiivisten nettisivuilta löytyy suomenkielinen tiivistetty tietopaketti matkailijalle, käy kurkkaamassa se täällä.

Sivuston kehittäjät ja ylläpitäjät ovat tuottaneet esittelyvideon uudesta sivusta, ja se on katsottavissa alta.

Kategoriat
Uutiset

Tuore kysely paljastaa puutteita ensihoitajien hiv-tiedoissa

LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija Juulia Kelan sekä ensihoidon lehtori Tia Windahlin 10.12.2024 julkaisema artikkeli ”Lääkitty hiv ei tartu! Hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa” käsittelee hiviin liittyvää tietotasoa terveydenhuollossa ja erityisesti ensihoidossa. Artikkeli perustuu sekä aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin, että heidän tuottamaansa kyselyyn, jossa kartoitettiin ensihoitajien hiviin liittyvää tietotasoa. Julkaisemme artikkelin kirjoittajien luvalla. Alkuperäinen juttu on luettavissa täällä.

Lääkitty hiv ei tartu! Hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa

Kirjoittajat: Juulia Kela & Tia Windahl

Suomalaiset hiv-järjestöt sekä Euroopan laajuiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hiv-positiiviset kohtaavat terveydenhuollossa syrjintää ja epäasiallista kohtelua terveydenhuollon työntekijöiltä. Terveydenhuollossa koettu hiv-stigma johtuu usein työntekijöiden tiedon puutteesta hivin tartuntatavoista, hiv-lääkityksestä ja -stigmasta. Tässä artikkelissa käsitellään kyselytutkimuksen tuloksia, joilla kartoitettiin Suomessa työskentelevien ensihoitajien hiv-tietotasoa ja asenteita hiv-positiivisia ja hiviin liittyviä marginaaliryhmiä kohtaan.

Helmikuussa 2024 Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen esitteli Suomen HIV Stigma-Index–kyselytutkimuksen tuloksia Helsingin yliopistolla. Positiiviset ry on suomalainen hiv-positiivisten edunvalvontajärjestö, joka tarjoaa esimerkiksi seksuaalineuvontaa ja vertaistukea (Positiiviset ry  2024a). Tässä artikkelissa käytämme hiv-lyhenteen pienellä kirjoitettua versiota, seuraten Suomen hiv-järjestöjen kirjoitusmuotoa, jonka tarkoitus on siirtyä lääketieteellisestä lyhenteestä sanaksi, joka kuvaa enemmän hivin kanssa jokapäiväistä elämistä. Stigmalla viitataan piirteisiin, jotka häpäisevät kantajansa. Järjestön mukaan hiv-stigmaan liittyvät negatiiviset viestit ja stereotypiat ovat “yleisin syy sille, että hiv-positiivisella on negatiivisia ajatuksia itsestään” (Positiiviset ry 2024b). Stigma-Index-tutkimuksella kartoitetaan hiv-positiivisten ihmisten kokemuksia stigmasta ja syrjinnästä, ja tutkimusta on toteutettu yli 100 maassa vuodesta 2008 lähtien. Suomessa tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa.

Tulokset antoivat tylyn kuvan siitä, miten suomalaisessa terveydenhuollossa otetaan vastaan hiv-positiivisia henkilöitä. Kyselyn vastaajat kertoivat, että terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa esiintyy vieläkin ennakkoluuloja, tietämättömyyttä hivistä ja hiv-lääkityksestä, ja asiatonta pelkoa hivistä ja sen tartuttavuudesta. Kyselyyn vastanneista 11 % oli tehnyt kuluneen vuoden aikana valinnan olla hakeutumatta terveydenhuoltoon positiivisen hiv-statuksensa takia. Pasanen (2024) kertoi esitelmässään että “räikeitäkin epäkohtia haastateltavien keskuudessa on nostettu esille jopa vuoteen 2018 saakka ja erityisesti asioitaessa terveydenhuollon eri palveluissa” . Tieto haastateltavan hiv-positiivisuudesta on johtanut esimerkiksi siihen, että hoitohenkilökunta on hoitotilanteessa olettanut hiv-positiivisen henkilön käyttävän huumeita, tai elämänhallinnan olevan heikkoa. Yksi haastateltava kertoi, että “vuonna 2022 sairaanhoitaja sanoi minulle annettuaan terveyskeskukselle lääkärin hoitoajan, että ethän sitten vain tartuta lääkäriä hoitotilassa ” (Positiiviset ry 2024c, 30). Tämän takia terveydenhuollon työntekijöiden hiv-tietoisuuden tarkempi kartoittaminen on tärkeätä, ja se otettiin tutkimuksen aiheeksi.

Kysely ensihoitajien hiv-tietoisuudesta ja asenteista

Ensihoitajien tietoisuutta ja asenteita hivistä kartoitettiin elokuussa 2024 Webropol-kyselyllä, joka jaettiin Ensihoidon uutiset –Facebook sivuille. Tutkimuksen kysymykset olivat Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan AIDS Clinical Societyn (EACS) tutkimuksesta (ECDC 2024) jossa pyritään ymmärtämään paremmin hiv-tietoisuutta ja asenteita terveydenhuollon ympäristöissä. Kysely oli auki 5.8–8.9.2024, ja vastauksia saatiin yhteensä 66. Hieman yli puolet vastaajista olivat naisia (55 %), hieman alle puolet olivat miehiä (44 %) ja 2 % vastasi olevansa muunsukupuolisia. Kahdeksankymmentäviisi prosenttia vastaajista olivat hoitotason ensihoitajia ja enemmistö (70 %) on työskennellyt terveydenhuollossa 10 vuotta tai enemmän. Suuri osa kyselyyn vastanneista ensihoitajista ovat tietääkseen kohdanneet pienen määrän hiv-positiivisia ihmisiä. Hieman alle puolet (47 %) vastaajista olivat kohdanneet työssään alle viisi hiv-positiivista ihmistä viimeisen vuoden aikana, ja noin puolet (44 %) eivät tietääkseen olleet kohdanneet yhtään hiv-positiivista.

Ensihoitajilla puuttuvaa tietoa hivistä

Suurella osalla vastaajista oli puuttuvaa tietoa hivin tartuntaan ja ehkäisyyn liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Hieman yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista ensihoitajista eivät tienneet, että hiv-positiiviset, jotka ovat tehokkaassa hoidossa ja joilla virusmäärä on mittauskynnyksen alapuolella, eivät voi tartuttaa hi-virusta seksiteitse. Samaa vahvisti mielipidekysymys lyhyestä hiv-lääkekuurista altistuksen jälkeen. Vain viidesosa (20 %) vastaajista olivat samaa mieltä, että lyhyt hiv-lääkekuuri mahdollisen hiv-altistuksen jälkeen estää virusta tarttumasta elimistöön. Samaan sävyyn, vain alle viidesosa (18 %) vastaajista tiesivät PrEP-lääkityksen merkityisen – eli suuri enemmistö (82 %) ei tiennyt tai oli eri mieltä siitä, että henkilö, jolla ei ole hiv-tartuntaa, voi ottaa hiv-lääkkeitä estääkseen hiv-tartunnan. PrEP, eli pre-exposure prophylaxis, on hiv-altistusta edeltävä lääkehoito, joka tuli käyttöön 2010-luvun alussa (Hivpoint 2024a). Vastaajista alle kuudesosa (15 %) oli saanut koulutusta hiviin liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä, ja 44 %:lle koulutukseen kuului tietoa infektioiden torjumiseksi altistumisen jälkeisestä ennaltaehkäisystä (PEP). Matala hiv-koulutustaso voisi selittää sen, että vain puolet vastaajista tiesivät, että lääkitty hiv ei tartu, ja että PREP- ja PEP-lääkitykset estävät mahdollisen hiv-tartunnan.

Kysely kartoitti ensihoitajien toimintaa hiv-positiivisten hoitotilanteissa. Enemmistö vastaajista (73 %) kertoi käyttävänsä hanskoja hiv-positiivisten hoidon kaikissa vaiheissa, ja viidesosa (20 %) kertoi käyttävänsä tuplahanskoja. Hieman alle puolet vastaajista (48 %) kertoi olevan vähän huolissaan hiv-positiivisen haavojen sitomisesta tai hoitamisesta, ja kuudesosa (16.7 %) kertoi olevansa huolissaan tai erittäin huolissaan. Samoin yli puolet (56,1 %) kertoivat olevansa vähintään vähän huolissaan verikokeen ottamisesta hiv-positiiviselta. Hieman alle puolet (48 %) vastaajista kertoi, että työpaikoiltaan löytyy standardoidut käytännöt, joilla voi vähentää riskiä saada hiv-tartunnan, ja 65 % ilmoitti, että toimipisteessään on altistumisen jälkeistä lääkitystä (PEP) koskeva ohjeistus neulanpistotapaturmien varalle.

Kyselyllä saatiin tietoa myös ensihoitajien asenteista eri ryhmiä kohtaan, joissa hiv-stigma ja muut negatiiviset yhteiskunnalliset asenteet voivat kohdata. Kuudesosa (16 %) kertoi olevansa eri mieltä tai täysin eri mieltä siitä, että hiv-positiivisten naisten tulisi saada synnyttää lapsia halutessaan. Melkein neljäsosa vastaajista (24 %) ei haluaisi hoitaa pistämällä laittomia huumeita käyttäviä potilaita. Vastaus heijastaa ECDC:n (2024) laajan tutkimuksen tuloksia, jossa myös neljäsosa (25 %) vastaajista ei haluaisi hoitaa pistämällä laittomia huumeita käyttäviä potilaita.  Haluttomuus hoitaa muita ryhmiä, joissa on hiv-positiivisia, oli kyselyn mukaan vähäistä, mutta silti merkittävää. Viisi prosenttia ei haluaisi hoitaa miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa, eikä seksityötä tekeviä , ja 7 % ei haluaisi hoitaa transsukupuolisia. Yhdessäkään kyselyyn vastanneen työyksikössä ei ole kirjallisia ohjeita hiv-positiivisten suojelemiseksi syrjintää vastaan.

Tutkimuksen tuloksien mukaan suomalaisilla ensihoitajilla on siis puuttuvaa tietoa hiv-lääkityksestä ja sen merkityksistä. Lääkitty hiv ei tartu seksiteitse, ja PEP- ja PrEP hiv-lääkekuurit estävät tarttumisen hiv-negatiivisille. Tämä koskee myös raskaana olevia: jos raskaana oleva on toimivalla hiv-lääkityksellä, lapsi syntyy todennäköisesti terveenä. Suomessa on syntynyt arviolta 500 hiv-negatiivista lasta hiv-positiiviselle vanhemmalle (Hivpoint 2024b). Kuten Positiiviset ry:n Sini Pasanen (2024) kertoi Stigma-Indexin tuloksien myötä, “ihmisarvoinen sosiaali- ja perusterveydenhoito kuuluu kaikille, mutta hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa. Tästä syystä terveydenhoidon ammattilaisille ja alan opiskelijoille tulee tuottaa ajan tasalla olevaa tietoa hivistä.”

Hiv-infektiota käsittelevää tietoa olisi hyvä jakaa ensihoidon työpaikoilla sekä ensihoidon opiskelijoille infektiota käsittelevillä kursseilla. Suomen hiv-strategia 2018–2020 on jo esittänyt, että terveydenhuollon toimijoiden koulutuksen lisääminen hivin ja hivin kannalta keskeisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten kohtaamisesta on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä hiv-stigman vähentämiseksi (Liitsola et al 2017). Suomen Stigma-Indexin tulosten perusteella laaditut toimenpidesuositukset kertovat samaa: suomalaisessa terveydenhuollossa on luotava hoitolinjauksia ja työtapoja, joissa hiv-positiivisia ja marginaaliryhmiin kuuluvia kohdataan tasa-arvoisesti (Positiiviset ry 2024c). Haluttomuus hoitaa hivin kannalta keskeisiin ryhmiin kuuluvia voi johtua tiedon ja koulutuksen puutteesta. Tietoisuus hivistä vähentää stigmaa.

Lähteet

European Centre for Disease Prevention and Control. 2024. HIV stigma in the healthcare setting: Monitoring implementation of the Dublin Declaration on partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia. Viitattu 20.10.2024. Saatavissa https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/hiv-stigma-healthcare-setting-monitoring-implementation-dublin-declaration

Hivpoint. 2024a. Prep – hivin ennaltaehkäisylääke. Viitattu 29.11.2024. Saatavissa https://hivpoint.fi/prep-hivin-ennaltaehkaisylaake/

Hivpoint 2024b. Hiv ja raskaus. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://hivpoint.fi/tietoa-hiv-tartunnan-saaneelle/hiv-ja-raskaus/

Liitsola, K., Brummer-Korvenkontio, H., Hiltunen-Back, E., Kauppinen, J., Keronen, J., Pasanen, S., Ristola, M., Sutinen, J., Strömberg, A. 2017. Suomen hiv-strategia 2018–2020: Ehkäise, testaa, hoida. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/135646

Pasanen, S. 2024. Positiiviset ry:n stigmaluento. Seminaari Helsingin yliopistolla 27.02.2024.

Positiiviset ry. 2024a. Yhdistys. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/yhdistys/

Positiiviset ry. 2024b. Mielenterveyden haasteet ja stigma kulkevat käsi kädessä. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/2024/10/mielenterveyden-haasteet-ja-stigma-kulkevat-kasi-kadessa/

Positiiviset ry. 2024c. People Living with HIV Stigma Index 2.0. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/hallinta/wp-content/uploads/2023/09/WEB_Stigma-Index-Suomi-2023.pdf

Kirjoittajat

Juulia Kela opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa, ja tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa hivin rikollistamisesta Suomessa.

Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.

Kategoriat
Artikkelit Hivistä Poveri Uutiset

Tutkimuksia ja näkemyksiä kansainvälisistä konferensseista

Sini Pasanen 

Vuonna 2024 järjestettiin merkittäviä konferensseja, kuten keväällä CROI, kesällä AIDS 2024 ja syksyllä Glasgow’n hiv-konferenssi. Glasgow’n konferenssi järjestetään joka toinen vuosi vuorotellen EACS-konferenssin kanssa. EACS ja Glasgow ovat mielenkiintoisia konferensseja, sillä ne keskittyvät vahvemmin eurooppalaiseen tutkimukseen. Tässä artikkelissa esitellään muutamia näissä konferensseissa esiteltyjä tutkimustuloksia.

Kerran viikossa suun kautta otettavalla hiv-lääkkeellä samat hoitotulokset 48 viikon kohdalla kuin päivittäin otettavalla hiv-lääkkeellä

Tutkimuksen tulokset 48 viikon kohdalla osoittivat, että kerran viikossa otettava islatraviiri ja lenakapaviiri (ISL+LEN) oli yhtä tehokas kuin päivittäinen biktegraviiri, emtrisitabiini, tenofoviiri -lääkitys (Biktarvy) hivin hoidossa. Tutkimuksessa, jossa 104 henkilöä satunnaistettiin kahteen ryhmään, molemmissa ryhmissä noin 94 % säilytti mittaamattoman virusmäärän viikon 48 loppuun asti.

Keskeiset havainnot:

  • Hoidon teho säilyi hyvänä. Viikoittainen suun kautta otettava lääke piti hi-virukset mittauskynnyksen alapuolella. Molemmissa ryhmissä, noin 93–94 prosentilla, oli hi-virusmäärä mittaamattomissa, tässä tutkimuksessa alle 50 kopiota/ml.
  • Kolme osallistujaa kummassakin ryhmässä keskeytti tutkimuksen syistä, jotka eivät liittyneet lääkkeisiin. 
  • Mitään vakavia haittavaikutuksia ei havaittu.
  • ISL+LEN voi olla ensimmäinen viikoittainen suun kautta otettava tehokas lääke hivin-hoitoon. 

48 viikon jälkeen kaikki osallistujat saivat mahdollisuuden siirtyä ISL+LEN-hoitoon pidempää seurantaa varten. Saadut tulokset tukevat kerran viikossa suun kautta otettavan hiv-lääkkeen jatkotutkimuksia. Niihin rekrytoidaan parhaillaan osallistujia, mutta tällä hetkellä vain Yhdysvalloissa.

Jos kerran viikossa tapahtuva annostelu on tehokasta, sillä voidaan parantaa elämänlaatua paljon helpommin kuin pistettävillä lääkkeillä. Suun kautta otettava lääke ei myöskään vaadi käyntejä infektiopoliklinikalla. Tärkein huolenaihe, joka tähän annostelutapaan liittyy, on riski, että koko annos jää ottamatta. 

Tutkimuksen tulosten esittäjä totesi, että lääkkeiden farmakokineettiset tiedot viittaavat siihen, että lääkkeiden puoliintumisaika voisi kattaa jopa seitsemän päivän viiveen. Tämä ei kuitenkaan täysin vakuuttanut kuulijoita ja pieni epävarmuus jäi vielä ilmaan. 

Liverpoolin yliopiston sivusto lääkeaineiden yhteisvaikutuksista sai tunnustusta vaikutuksestaan tutkimukseen ja hoitoon maailmanlaajuisesti

Glasgow’n konferenssissa nähtiin kuninkaallisen prinsessa Annen vierailu, jolla juhlistettiin Liverpoolin yliopiston sivuston 25-vuotispäivää ja sen ainutlaatuista panosta terveydenhuoltoon maailmanlaajuisesti. 

Sivuston kehittäjät ovat saaneet erityistä kiitosta myös siitä, että he ovat luoneet tiiviit yhteydet yhteisöihin. He ovat kuunnelleet monien järjestöjen laajoja huolenaiheita ja sisällyttäneet sivustolle yksityiskohtaista tietoa myös hormonaalisesta ehkäisystä, laittomista huumeista, luontaistuotteista, lisäravinteista ja sukupuolta vahvistavista hormoneista.

Verkkosivusto kattaa tällä hetkellä yli 47 163 yhteisvaikutusta 43 hiv-lääkkeen ja 1098 yhdistelmävalmisteen välillä. Se sisältää myös mm. 27 405 yhteisvaikutusta 27 hepatiittilääkkeen ja 1016 yhdistelmävalmisteen välillä.

Sivusto lääkeaineiden yhteisvaikutuksista: www.hiv-druginteractions.org

Seuraava Berliinin potilas 

”Seuraava Berliinin potilas” näyttää parantuneen hivistä kantasolusiirron jälkeen; tapaus on ensimmäinen laatuaan. Berliinin potilas, Timothy Brown, oli ensimmäinen hivistä kantasolusiirron jälkeen parantunut. Tapauksesta raportoitiin vuonna 2008.

”Seuraava Berliinin potilas” on aikuinen mies, joka näyttää olevan maailman seitsemäs henkilö, joka on parantunut hivistä kantasolusiirron jälkeen. Olennaista on, että kyseessä on ensimmäinen tapaus, jossa kantasolujen luovuttajalla oli yksi eikä kaksinkertainen CCR5-delta32-mutaatio. Tällä voi olla lupaavia vaikutuksia tuleviin hivin parantamistutkimuksiin.

Seuraavalla Berliinin potilaalla oli sekä leukemia että hiv. Hän sai kantasolusiirron leukemian vuoksi vuoden 2015 lopulla, minkä jälkeen hän lopetti vuoden 2018 lopulla hiv-lääkityksen. Noin viisi ja puoli vuotta myöhemmin hänen hiv on edelleen remissiossa.

Kaikki tapaukset, joissa hivin remissio on jatkunut ilman antiretroviraalista hoitoa, ovat huomionarvoisia. Useimmissa kantasolusiirtojen jälkeisissä hiv-parantumistapauksissa luovuttajat olivat kuitenkin perineet luonnostaan kaksi CCR5-delta32-mutaatiota – kummaltakin vanhemmalta. Nämä myös homotsygoottisina tunnetut henkilöt ovat periaatteessa immuuneja hiv-tartunnalle. 

Tämä on ensimmäinen tapaus, jossa luovuttaja oli perinyt vain yhden CCR5-delta32-mutaation, jota kutsutaan heterotsygoottiseksi. Nämä henkilöt voivat saada hivin, mutta virus etenee yleensä hitaasti, jos he eivät saa hiv-lääkitystä. 

Tuloksista todettiin, että ”Seuraavan berliinin potilaan kokemukset viittaavat siihen, että voimme laajentaa luovuttajien joukkoa tämäntyyppisissä tapauksissa, vaikka kantasolusiirtoa käytetään vain henkilöille, joilla on jokin muu sairaus, kuten leukemia. Tämä on lupaavaa myös tuleville geeniterapiaan perustuville hivin parantamisstrategioille, koska se viittaa siihen, että meidän ei tarvitse eliminoida jokaista CCR5:n osaa saavuttaaksemme remissiota”.

”PrEPing for the Future”

Glasgow 2024 -konferenssin päätössessiossaPrEPing for the Future” käsiteltiin prepin tulevaisuutta. Pääpaino oli uusissa PURPOSE 1- ja 2-tutkimuksissa, joissa tutkittiin pitkävaikutteista lenakapaviiria prep-hoitona. Kyseessä on kaksi samankaltaisesti suunniteltua tutkimusta, joissa molemmissa saatiin hyviä tuloksia lenakapaviirin tehosta tarjoten lupaavan pitkävaikutteisen vaihtoehdon suun kautta otettavalle prepille. 

PURPOSE 1 -tutkimus:

  • Tutkimus osoitti lenakapaviirin olevan suun kautta otettavaa prepiä tehokkaampi (100 % suoja). Tutkimukseen osallistujat olivat nuoria tyttöjä ja naisia.
  • Korkea pistoshoidon noudattaminen: 94 % pistoksista annettiin ajallaan 52. viikolla, kun taas suun kautta otettavassa prepissä alle 10 % osallistujista käytti lääkettä säännöllisesti 52. viikkoon mennessä.
  • Hiv-tartunnan riski oli merkittävästi pienempi korkeaa pistoshoidon noudattamista noudattaneilla.

PURPOSE 2 -tutkimus:

  • Suunnattu eri väestöryhmille, mm. cis-homomiehet, transsukupuoliset miehet ja ei-binääriset henkilöt.
  • Kahdella lenakapaviiria käyttäneellä raportoitiin hiv-tartunta, vaikka lääkepitoisuudet olivat riittävät. Tämä on herättänyt laajalti kiinnostusta mm. hiv-tartunnan mekanismeista. 
  • Pistoshoidon noudattaminen oli edelleen korkea (93 % viikolla 52), mutta tartuntariskin erot voivat johtua tutkimuspopulaatioiden eroista.

Erot PURPOSE 1- ja 2-tutkimuksissa olivat väestöryhmissä, jotka saattavat vaikuttaa hiv-riskiin: PURPOSE 2:ssa oli vanhemmat osallistujat (17-74 vuotta vs. 16-25 vuotta), enemmän kokemusta prepistä (23 % vs. 7 %) ja >22 % vs. 0 % raportoi kemseksi-kokemuksista. 

Toinen ero oli se, että PURPOSE 2:n osallistumiskriteereihin kuului myös vastaanottava anaaliseksi (eikä vain kondomiton seksi), minkä vuoksi koko kohortin hiv-riski saattoi olla korkeampi kuin PURPOSE 1:ssä. Tosin tämä ero ei näkynyt korkeampina tartuntatapauksina kontrolliryhmissä.

Prep-ohjelmista vaaditaan monipuolisuutta tulevaisuudessa 

Puheenvuoroissa todettiin prep-hoidon tulevaisuuden riippuvan olennaisesti sen saatavuuden parantamisesta. Tällä hetkellä prep-hoidon saatavuus on riittämätön. 

Kaikissa ympäristöissä prepin saatavuuteen ja käyttöön kuuluu sellaisten prep-ohjelmien suunnittelu, joissa on valittavana erilaisia tuotteita kuten päivittäiset tai kuukausittaiset tabletit, 2–6 kuukauden välein otettavat injektiot, laastarit, renkaat, kalvot ja mahdollinen anaali huuhtelu sekä valinnanvaraa sen suhteen, miten nämä ovat saatavilla, kuten esim. kiinteät tai liikkuvat klinikat, kouluissa, postitse ja lähettipalvelun välityksellä.

Pitää myös ymmärtää ja hyväksyä ihmiset erilaiset syyt sekä motivaatiot prepin käyttöön. 

Lenakapaviirin loistavista tuloksista huolimatta näitä tuloksia ei pitäisi käyttää heikentämään suun kautta otettavan prepin tehokkuutta, sillä se on myös erittäin tehokas ja oikein käytettynä suojaa hiv-tartunnalta. 

Suun kautta otettava prep on todennäköisesti myös ainoa saatavilla oleva valmiste monien vuosien ajan, ja useimmille ihmisille.

Nopea suoja kahdessa tunnissa – Euroopassa suositus aloittaa prep tupla-annoksella 

EACSin viimeisimmässä eurooppalaisten hiv-hoitosuositusten päivityksessä suositellaan, että prep-lääkitys aloitetaan kaikille kahden tabletin tupla-annoksella. Tämä tarjoaa nopean suojan jo kahdessa tunnissa, ja suositus koskee kaikkia riippumatta sukupuolesta tai siitä, käytetäänkö myöhemmin prepiä päivittäin vai tarpeen mukaan.

Aloituksen jälkeen annostelu riippuu käyttäjän tarpeista. Cis-miehet ja transnaiset, jotka käyttävät prepiä tarpeen mukaan, voivat noudattaa ”2:1:1-mallia”. Eli prep aloitetaan ottamalla KAKSI tablettia 2–24 tuntia ennen seksiä. Seksin jälkeen otetaan YKSI tabletti 24 tuntia ensimmäisten tablettien jälkeen ja taas YKSI tabletti 24 tuntia sen jälkeen.

Uusissakin ohjeissa 2:1:1 annostelua suositellaan edelleen vain cissukupuolisille miehille, ja IPERGAY-tutkimuksen perusteella myös transsukupuolisille naisille. Kaikkien muiden on jatkettava päivittäistä prep-hoitoa seitsemän päivän ajan ennen suojan saamista.

Englannissa julkaistiin lokakuussa 2024 ehdotus naisille ”2:7-annostelutavasta”. Prep 2:7 annostelutavassa otetaan 1 tabletti joka päivä samaan aikaan. Ennen seksiä prepiä pitäisi ottaa 7 päivän ajan. Jos kuitenkin seksiä on ensimmäisten 7 päivän aikana, tulisi ottaa 2 tablettia vähintään 2 tuntia ennen seksiä. Sen jälkeen jatketaan yhden tabletin ottamista päivittäin. 

Suosituksissa todetaan myös, että säännöllinen, vähintään neljä annosta suun kautta otettavaa prepiä viikoittain vaikuttaisi antavan korkean suojan sekä naisille että miehille, kun aiemmin tarvittiin päivittäistä annostelua. 

Kun suun kautta otettavasta prepistä tehdään käytännöllisempi ja helpommin saatava, sen käyttö toivottavasti lisääntyy myös naisten keskuudessa.

Lähteet:

Kategoriat
Artikkelit Poveri Yhdistys

35 vuotta vapaaehtoistoimintaa Positiivisissa, tule mukaan rakentamaan yhdistyksemme huomista!

Tappu Valkonen

Yhdistyksessämme vapaaehtoistyöllä on ollut kautta vuosien merkittävä rooli.

Yhdistyksen strategiatyö käynnistyi keväällä 2024 yhteistyökumppaniemme kuulemistilaisuuksina. Kuulimme arvioita, että ‘olemme kokoamme suurempi järjestö’. Vapaaehtoisten panostus toimintaamme on osaltaan tehnyt meitä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi kuin muuten tämän kokoisella työntekijöiden porukalla ja muilla resursseilla saisimme aikaan.

Olemme myös laskeneet vapaaehtoistyön laskennallista arvoa hyvinvointialueille lähettämissämme hakemuksissa, kun osoitamme oman rahoituksen osuutta. Summa pyörii useissa tuhansissa. Oikeasti vapaaehtoistyöllä ei ole hintaa, sillä se on mittaamattoman arvokasta. Yhteisöllisyys ja kansalaistoiminta ovat painavia vastavoimia  yhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle ja yksilökeskeiselle ajattelulle, tarjoten tilaa yhteistyölle, solidaarisuudelle ja yhteisten tavoitteiden edistämiselle.

Strategiatyössä kysyttiin yhteistyökumppaneilta, mitä katoaisi, jos Positiivisia ei olisi järjestökentällä. Vastauksena saimme muun muassa, että katoasi varmuus ja turva siitä, että pysytään luotettavasti kartalla siitä, mitkä ovat ne ydinkysymykset ja mitä (asioita) pitää pohtia, että mennään eteenpäin. Saman ajatuksen voi siirtää vapaaehtoistoiminnan merkitykseen suhteessa yhdistyksen asiantuntijuuteen hivin kanssa elämiseen. Ilman sinun panostasi ja näkemystäsi meillä ei olisi sitä varmuutta asiantuntijuudestamme hiviin liittyvistä olennaisista kysymyksistä.

Positiivisten vapaaehtoiset ovat vuonna 2024 muun muassa:

  • Suunnitelleet yhdessä toimintaamme hallituksessa ja työryhmissä
  • Olleet asiantuntijoina hiv- ja hepatiittistrategian laatimisessa
  • Antaneet haastatteluja ja kertoneet hivin kanssa elämisestä kouluissa ja koulutustilaisuuksissa
  • Valmistaneet ruokaa tiistaikahviloissa ja omatoimiretkellä sekä osallistuneet tapahtumien järjestelyihin
  • Osallistuneet kampanjoihin prideilla ja Toivon päivänä
  • Kohdanneet diagnoosin juuri saaneita hiv-positiivisia kohtaamiseen valmennettuina tukihenkilöinä
  • Vetäneet toiminnallisia ja muita vertaisryhmiä

Vapaaehtoistyön paikkoja on varmasti tarjolla seuraavinakin vuosina ja omia ideoita ja osaamista voi mielellään tuoda esille. Positiivisissa voit tehdä vapaaehtoistyöstä oman näköistä ja kokeilla erilaisia asioita. Syyskokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan ensi vuonna järjestetään omatoiminen liikunnallinen leiri. Voit vielä vaikuttaa sekä viikon pitopaikkaan että sen liikunnalliseen sisältöön! 

Lapin lumoa ja yhdessä tekemisen kokemuksia

Viimeisen omatoimisen eräretken palautteissa toivottiin selkeää työjakoa ja tehtävien kuvausta. Näistä otamme vaarin seuraavan retken suunnitteluun ja sinä voit olla mukana tekemässä sitä, jolloin omatoimisesta leiristä tai retkestä tulee nimensä veroinen yhdessä jaettu kokemus. Tunturiladun kämppä ja Vuontisjärveä ympäröivät retkeilymahdollisuudet olivat monelle tämänvuotiselle kävijälle ennalta tuttuja.  Kolusimme tuttuja reittejä, mutta joka päivä tunturimaisema ja metsäinen polku on uusi seikkailu. Luonnossa sielu lepää ja voimat kertyvät arjessa jaksamiseen. Yhteiset ruokailuhetket toivat porukan yhteen ja joka ilta lämmitettiin sauna, vettä kannettiin myös muille Susikyrön vieraille, joille yhteissaunomisen etiketti tuntui olevan hieman epäselvä.

Tunturiin ei kannata lähteä yksin. Vaikka syksyisen retkemme aikana kesä tuntui vielä viipyilevän Vuontisjärven maisemissa, niin ruska-aikaan saattaa vaikka sumu laskeutua niin sakeana, ettei näe juuri kättäänsä pidemmälle, saati reitin seuraavaa merkkipaalua. Seuraavia retkiä ja reittejä suunnittelemme yhdessä etukäteen, jotta yhteisen tekemisen meininki pysyy myös päiväretkillä, missä maisemissa ne sitten toteutuvatkaan. 

Näkymätöntä vaikuttavuutta

Vertaisten kohtaamisella on joskus hämmästyttävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Koulutettu tukihenkilö on saanut perustiedot yhdistyksen toiminnasta ja hivistä sekä eväitä kohtaamisiin, muuten hän kohtaa tuettavan vertaisena. Useat tukihenkilötapaamisia jossain vaiheessa hyväksi käyttäneet hiv-positiiviset ovat jääneet järjestöaktiiveina toimintaamme ja vielä useammat ovat saaneet ratkaisun sen hetkiseen kysymykseensä ja voimavaroja jatkaa elämää omissa kuvioissaan. Molemmissa tapauksissa olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Toimintamme on usein näkymätöntä jopa muille yhdistyksen jäsenille ja yksittäisten tapaamisten merkitystä on mahdoton mitata. Itse olen kokenut merkityksellisiä kohtaamisia ja oppinut paljon Posy-matkani varrella. 

Tule mukaan kirjavaan joukkoomme! Tarvitsemme apua tulevina vuosina entistä enemmän, jos kolmannen sektorin rahoitusleikkaukset iskevät tosissaan meidän yhdistykseemme. Yhteisömme elinvoimaisuus nousee moniäänisyydestä, ei ole mitään tiettyä ihmistyyppiä jolle yhdistystoiminta sopii tai ei sovi. Erilaisten ihmisten kohtaaminen on voimavaramme ja rikastuttaa omaa elämää. Mukana toimiminen voi antaa merkityksellisyyden kokemuksia, jotka kantavat pitkälle. Vuonna 2025 järjestämme koulutuksia vapaaehtoistoimintaan ja tukihenkilönä toimimiseen. Ilmoitamme näiden aikatauluista nettisivuillamme. Lisätietoja voi myös aina kysyä henkilökunnalta, yhteystiedot löytyvät täältä.

Kategoriat
Uutiset

Vaihdevuodet ja hiv – mistä kysyä neuvoa?

Poverin kysymyksiä ja vastauksia -palstalla nostamme esiin meille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen positiiviset@positiiviset.fi tai anonyymisti nettisivujemme jatkuvan palautteen lomakkeen kautta osoitteessa positiiviset.fi/yhteystiedot.

KYSYMYS: Missä määrin vaihdevuosiin liittyviä asioita hoidetaan infektiopolilla? Uskaltaako ja kannattako ottaa puheeksi, vai pitääkö kääntyä terveyskeskuksen puoleen? Onko vaihdevuosiin mahdollista saada lääkkeitä infektiopolilta?

VASTAUS: Vaihdevuosioireita voidaan kysellä infektiopolilla, mutta lääkkeitä emme kirjoita. Aika monen infektiolääkärin tietämys hormonikorvaushoidosta voi olla opiskeluajoilta, esimerkiksi yli 20 vuoden takaa, joten ajanmukaisempaa hoitoa saa terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. 

Terveyskeskuksista määrätään suuri osa Suomen hormonikorvaushoidoista. Valitettavasti niilläkin lääkkeillä on usein saatavuushäiriöitä, joten terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa ollaan parhaiten tietoisia, mitä valmisteita on apteekeista saatavissa.

Huom! Muista kuitenkin mainita infektiopolilla, jos itse epäilet vaihdevuosioireita. Auttaa, ettei aleta tulkita joksikin muuksi ja toisaalta infektiopolilta voidaan neuvoa eteenpäin.

Vastaajana infektiolääkäri Inka Aho, HUS