Kevään 2008 kuumimpia puheenaiheita hiv-maailmassa oli sveitsiläislääkärien julkilausuma. Siinä todettiin, että hiv ei tartu yhdynnässä hiv-negatiiviseen, vaikka kondomia ei käytetä, jos hiv-positiivisen lääkitys on onnistunutta.
Lausuma perustui lääkärien tekemiin havaintoihin. Tartuttavuuden häviämisestä lääkityksellä ei kuitenkaan ollut riittävän suuria järjestelmällisesti toteutettuja tutkimuksia, joiden perusteella olisi voitu vakuuttua siitä, pitikö sveitsiläisten kannanotto paikkansa. Julkisuus oli siten avoinna erilaisille mielipiteisiin perustuville, kiihkeillekin kannanotoille.
Osa eurooppalaisista hiv-tutkijoista tiesi yhdysvaltalaisten vetämästä ja pääasiassa eteläisessä Afrikassa toteutettavasta HPTN052-tutkimuksesta. Tutkimukseen otettiin pariskuntia, joissa toinen oli hiv-positiivinen ja toinen hiv-negatiivinen. Pariskunnat arvottiin niin, että toisessa ryhmässä hiv-positiivinen aloitti aikaisin hiv-lääkityksen ja toisessa ryhmässä hiv-lääkitys aloitettiin vasta myöhemmin, kun se paikallisten ohjeiden
mukaan yleisesti aloitettiin. Kummassakin ryhmässä pariskunnat opastettiin kondomin käyttöön hiv-infektion ehkäisemiseksi.
Eurooppalaisilla heräsikin ajatus omasta tutkimuksesta. Monilla läntisen Euroopan hiv-klinikoilla oli tiedossa pariskuntia, joissa hiv-lääkkeitä tunnollisesti käyttävästä positiivisesta ei hiv ollut tarttunut negatiiviseen puolisoon. Voitaisiinko näiltä pariskunnilta saada tietoa, jolla voitaisiin osoittaa sveitsiläisten väite todeksi?
Vuonna 2009 tanskalaiset tutkijat kyselivät, tulisimmeko Aurorasta mukaan tutkimukseen, jossa nämä pariskunnat voisivat auttaa osoittamaan sveitsiläisten julkilausuman
todeksi. Tutkimussuunnitelma oli nerokkaan yksinkertainen. Osallistumaan pyydettiin pariskuntia, joissa positiivinen käytti onnistuneesti hiv-lääkitystä ja hänellä oli negatiivinen, vakituinen seksipartneri. Tutkimus nimettiin PARTNERiksi.
Positiiviselta seurattiin veren hiv-pitoisuutta kuten olisi tehty muutenkin. Negatiivisen partnerit kävivät 1–2 kertaa vuodessa hiv-testissä. Monelle osanottajalle kiperin osa taisi olla kyselyosuus, joka luotasi varsin yksityiskohtaisesti seksin harrastamista. Osanottajat lähettivät kyselyn suoraan Kööpenhaminan tutkimuskeskukseen, joten osallistuminen ei paljastanut tutkittavien yksityiskohtaisia seksitapoja hoitaville klinikoille.
PARTNERin aikana HPTN052-tutkimus valmistui, siinä todettiin yksi tartunta lääkityksen alkuvaiheessa omalta partnerilta. Eurooppaa ajatellen siinä oli muitakin ”kauneusvirheitä”. Lähes kaikki HPTN052-tutkimukseen osallistuvat pariskunnat olivat heteropareja. Kehitysmaissa saadut tulokset eivät aina ole yleistettävissä kehittyneisiin maihin. Lisäksi tieteellisesti pätevään näyttöön tarvitaan kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusta.
Vaikka tutkimussuunnitelma oli yksinkertainen, osoittautui tutkittavien rekrytoiminen haasteelliseksi. Tutkimus käynnistyi vuonna 2010. Monelle osanottajalle kiperin osa taisi olla kyselyosuus, joka luotasi varsin yksityiskohtaisesti seksin harrastamista. Osanottajat lähettivät kyselyn suoraan Kööpenhaminan tutkimuskeskukseen, joten osallistuminen ei paljastanut tutkittavien yksityiskohtaisia seksitapoja hoitaville klinikoille.
Vihdoin vuonna 2018 saatiin kerätyksi riittävästi tietoa, jonka perusteella voitiin varmasti todeta, että oikein lääkitty hiv ei tartu hetero- eikä homoseksissä. Aurora oli 25 suurimman tutkimuskeskuksen joukossa, mistä kuuluu kiitos osallistuneille pareille ja Auroran poliklinikan henkilökunnalle.
Jälkikäteen arvioituna yksityiskohtainen seksikysely oli oikea valinta, koska voitiin arvioida pariskuntien kondomilla suojaamattomien yhdyntöjen määrä, mikä oli oleellista riittävän varmuuden saamiseksi siitä että lääkitty hiv ei tartu.
PARTNERin kanssa samanaikaisesti tehtiin maailmanlaajuinen START-tutkimus, joka osoitti, että hiv-positiivinen hyötyy varhain
aloitetusta hiv-lääkityksestä. Nämä kaksi tutkimusta muuttivat mielestäni suuresti hiv-positiivisen elämää. Hiv-lääkkeet voidaan aloittaa heti, kun positiivinen on valmis aloitukseen ja puolen vuoden hoidon jälkeen väistyy pelko hivin tartuttamisesta partneriin.
Matti Ristola, infektiolääkäri
Maailman aids-päivän erikoisjulkaisuun 2021