Hivin hoito
Suomessa hiviä hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Hoito on keskitetty infektiopoliklinikoille. Kun hiv-tartunta todetaan, positiivisen varmistusnäytteen jälkeen saa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Hivin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat sairastuneelle maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/92). Hiv-infektion tutkimus- ja hoitokustannuksista vastaa kotikunta.
Infektiopoliklinikalla hoidetaan pääasiassa hiviä ja muissa sairastumistapauksissa hiv-positiivisen tulisi ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.
Hammashoito
Joissakin kunnissa järjestetään edelleen infektiohammashoito hiv-, hepatiitti- ym. tartuntojen kantajille. Pääosin tästä käytännöstä on kuitenkin jo luovuttu ja hiv-positiivisia hoidetaan samalla tavoin kuin kaikkia muitakin. Helsingissä, missä asuu eniten hiv-positiivisia Suomessa, hammashoito järjestetään yhdenvertaisesti muun väestön kanssa.
Hiv-positiiviset voivat hakeutua hoitoon myös yksityisille hammaslääkäreille. Kokemusten mukaan tieto hivin hyvistä hoitotuloksista tuntuu kuitenkin saavuttavan yksityiset hammaslääkärit suhteellisen hitaasti, mikä voi aiheuttaa negatiivista ja stigmatisoivaa suhtautumista hiv-positiivisiin potilaisiin. Tämän osalta kokemukset ovat onneksi jo enenevässä määrin positiivisia.
Jo vuonna 2003 Lääkelaitos neuvoi hammaslääkäreitä seuraavasti:
Hammaslääkärin vastaanoton hygieniatason on aina oltava riittävän korkea, että hoito voidaan antaa turvallisesti potilaan tai hoitohenkilökunnan varmoista tai tuntemattomista tartunnoista huolimatta. Kaikilla vastaanotoilla voidaan hoitaa myös infektiopotilaita, jos kaikkien potilaiden hoidossa noudatetaan tässä oppaassa esitettyjä varotoimia. Varotoimet on mitoitettu niin, että tartuntariskiä ei ole, vaikka hoidettava asiakas ei olisi itsekään tietoinen sairastamastaan infektiotaudista.
Terveydenhuollon laadunhallinta – Hygienia suun terveydenhuollossa. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003
Suomen lainsäädännön mukaan hammaslääkäri ei voi kieltäytyä hoitamasta hiv-tartunnan saanutta asiakasta. (Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kannanotto 24.1.2007 Dnro 5748/00/004/06)
Kenellä on oikeus saada hoitoa Suomessa?
Suomessa yksilön oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa tai kaikkia julkisen terveydenhuollon palveluja perustuu mm. siihen, missä maassa on sairausvakuutettu ja mikä on Suomessa oleskelun peruste. Yksityistä terveydenhuoltoa voivat käyttää kaikki.
Kiireellistä hoitoa saa aina Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon tai kaikkiin julkisiin terveyspalveluihin voi olla myös Suomen kansallisen lainsäädännön, EU-lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten perusteella.
Oikeuteesi käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:
- asutko Suomessa vakituisesti, tai onko sinulla Suomessa kotikuntaa
- missä maassa olet sairausvakuutettu
- mikä on Suomessa oleskelusi peruste (esimerkiksi loma, opiskelu, työ, eläkepäivät)
- oletko sairastunut äkillisesti tilapäisen Suomessa oleskelusi aikana vai oletko hakeutunut hoitoon Suomeen.
Julkinen terveydenhuolto hyväksyy eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja ennakkoluvan, joilla saat hoidon samaan hintaan kuin paikalliset asukkaat.
Lue lisää: EU-Healthcare.fi
Rekisterit ja kerättävät tiedot
Tartuntatautirekisteri
Lääkärin tulee tehdä tartuntatauti-ilmoitus tietyistä tartuntataudeista. Hivistä tehdään tartuntatauti-ilmoitus Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus sisältää tunnistetietojen lisäksi tiedon potilaan sukupuolesta, asuinkunnasta, syntymämaasta, hoitopaikasta, tartunnasta, oireiden alkamisajankohdasta ja diagnoosista.
Hiv-infektiosta on tehtävä ilmoitus tartunnan toteamishetkellä, taudin saavuttaessa aids-vaiheen ja potilaan kuollessa. Hiv-infektiosta tehtävään ilmoitukseen on sisällytettävä arvio tartunta-ajasta ja -tavasta, kuolinsyystä sekä siitä, onko tartunnan saanut luovuttanut verta.
THL toimii tartuntatautien torjunnan asiantuntijalaitoksena Suomessa. THL seuraa tartuntatautitilannetta ja ylläpitää valtakunnallista tartuntatautirekisteriä. Tartuntatautirekisterin tietoja hyödynnetään tartuntatautien ehkäisyssä, seurannassa, torjunnassa ja tutkimuksessa. THL:n sivuilta löytyy ajantasaista tilastotietoa hivin esiintyvyydestä.
THL voi luovuttaa valtakunnallisen tartuntatautirekisterin tietoja tutkimuskäyttöön. Tartuntatautirekisterin tietojen tutkimuskäyttö vaatii aina tutkimusluvan. Tietoja ei luovuteta koskaan eteenpäin siten, että ihminen voidaan tunnistaa.
Kanta.fi
Kansalaisena näet omat terveystiedot ja reseptit sekä voit pyytää reseptin uusimista Kanta.fi-verkkoasiointipalvelusta. Huoltajana voit myös katsoa Omakannasta alle 10-vuotiaan lapsen tietoja. Myös yli 10-vuotiaiden alaikäisten puolesta asiointi on otettu käyttöön vaiheittain 1.10.2020 alkaen.
Omakannassa voit määritellä itse, kuka näkee tiedot sairauksistasi. Hiv-lääkereseptit eivät näy Omakannassa.
Maisa
Maisa on uusi sähköisen asioinnin kanava Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Vantaan sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan palveluiden asiakkaille. Tutustu Maisaan verkossa osoitteessa www.maisa.fi tai lataa maksuton Maisa-mobiilisovellus puhelimeesi iOS- tai Android-sovelluskaupasta.